Puumarkkinakatsaus: Puun ostot vahvistuneet loppuvuotta kohden

Puun ostoilla varaudutaan ensi vuoden kasvavaan puun käyttöön.

Puun kysyntä on vahvistunut loppuvuotta kohden. Hetkellinen notkahdus jäi väliaikaiseksi ja kysyntä on ollut viimeisimpinä viikkoina syyskauden korkeinta pysytellen keskimäärin reilussa miljoonassa kuutiossa. Tällä tahdilla puun ostot päätyisivät lähelle viime vuoden lukuja, vaikka vielä keväällä oltiin jopa yli neljäsosa jäljessä.

Venäjän puun tuonnin loppuminen ja puun käyttöä lisäävät investoinnit ensi vuonna vaativat metsäyhtiöiltä varautumista tulevaan. Tämä näkyy ostojen voimistumisena nouseviin hintoihin talvea vasten. Talouden epävarmuuskaan ei ole vaikuttanut merkittävästi puumarkkinoihin. Alueellisia eroja on kuitenkin paljon, joten kannattaa hyödyntää Metsänhoitoyhdistysten paikallista osaamista puukaupan suunnittelussa.

Metsäyhtiöiden kannattavuudelle puun hinnan merkitys ei ole niin suuri kuin metsänomistajalle. Metsäyhtiöt ovat tehneet korkeita tuloksia pääosin lopputuotteiden korkeitten hintojen takia. Puukustannus on ollut vain yksi kustannus muiden joukossa. Puun hinta on kuitenkin tärkein tekijä metsänkasvatuksen kannattavuudelle, joten metsänomistajia hinta kiinnostaa aina. Puun hintaan pitääkin kiinnittää erityistä huomiota, kun tekee puukauppapäätöksiä.

Toisaalta metsänomistajan ymmärrystä puukaupan kokonaisarvonmuodostukseen pitäisi pyrkiä tukemaan ja vahvistamaan. Puukaupan arvo riippuu merkittävästi siitä, miten puu katkotaan. Kuitupuun hinta on edelleen vain kolmannes tukkipuun hinnasta, joten tukin katkonnalla on suuri merkitys. Metsänhoitoyhdistykset seuraavat puun katkontaa metsänomistajan etujen mukaisesti. Puukaupat kannattaakin kilpailuttaa Metsänhoitoyhdistyksen avulla ja tehdä myyntipäätös vasta kilpailutuksen jälkeen.

Ensi vuoden puun tarve huomattavan korkea

Vuosi on ollut poikkeuksellinen kotimaisessa puukaupassa. Vielä keväällä puukauppa oli yli neljänneksen jäljessä edellisvuotta, vaikka puun tuonnin Venäjältä tiedettiin jo maaliskuussa kuihtuvan nopeasti. Metsäteollisuus sai huomattavaa lisäaikaa varautumiseen UPM:n lakosta johtuen. Loppuvuonna puun ostot alkoivat vahvistumaan. Metsäteollisuuden onkin syytä varautua seuraavan vuoden kasvavaan puun käyttöön. Venäjän tuonnin loppumisen takia ensi vuonna pitää löytyä kokonaisuudessaan noin kymmenen miljoonaa kuutiometriä enemmän puuta. Puun tuonti korvataan pääosin kotimaisella puulla.

Ensi vuonna aloittaa useita sekä kuitu- että tukkipuun käyttöä lisääviä laitoksia. Metsä Groupin Rauman saha käynnistyi jo tämän vuoden puolella, mutta saanee puunhankinnan täyteen tehoon ensi vuoden aikana. Useat yksityiset sahat vahvistivat tuotantoaan lisäinvestoinneilla, kuten Koskisen Oy Järvelässä, Pölkky Oy Kuusamossa ja Kuhmo Oy Kuhmossa sekä TimberTeam Pyhännällä. Koskisen yhtiö listautui ensimmäisenä puhtaana puutuoteteollisuuden yrityksenä pörssin päälistalle viime viikolla, mitä voidaan pitää myös markkinoiden näkyvyyttä lisäävänä toimena. Junnikkala Oy:n Oulun uuden sahainvestoinnin myötä puunhankinta voimistuu Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomeen on luvassa myös Kemin biotuotetehtaan investoinnin myötä merkittävän kasvavaa kuitupuun käyttöä, kun puunhankintaan aletaan valmistautumaan. Pohjois-Suomeen lisäykset ovat tervetulleita, sillä kuluva vuosi on ollut alueellisesti heikko puunkäytön näkökulmasta Kemin Veitsiluodon tehtaiden sulkeutumisen myötä.

Metsänhoitoyhdistykset puukauppapalveluilla metsänomistajalle paras kokonaisarvo

Metsänomistaja saa Metsänhoitoyhdistyksen puukaupan toimeksiantosopimuksella puukaupalleen parhaan kokonaisarvon vertailun. Puukaupan kilpailutuksessa katsotaan puukaupan kokonaishyötyä metsänomistajalle puun hinnan, katkonnan ja puukauppasopimuksen muiden tekijöiden näkökulmasta. Puukaupan kehittyneet vertailutyökalut antavat metsänomistajalle etulyöntiaseman puukauppapäätöksen toteuttamiseen. Metsänhoitoyhdistyksien tietojärjestelmiin on panostettu huomattavasti ja nämä edut näkyvät metsänomistajille tarjottavissa palveluissa jatkossa entistä paremmin. Metsänhoitoyhdistysten puukauppapalveluiden kehittyminen onkin jatkuvaa parantamista metsänomistajan etujen hyväksi.

Kalle Karttunen, tutkimuspäällikkö

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry