Tulevaisuus näyttää hyvältä Silvaniemen tilalla

etela-savo

Tuomas Silvaniemi ja Jonna Reijonen ovat monille tuttuja Maajussille morsian -tv-sarjasta. Sarjan myötä vakiintunut pariskunta viettää nyt yhteistä maatilan arkea Savonlinnan Moinsalmella. Metsäasioissa pariskunta turvaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntijaan Vesa Laukkaseen.

Tammikuun leuto pakkaspäivä maalaa Savonlinna Moinsalmella sijaitsevan Silvaniemen tilan pihapiiristä idyllisen kuvan. Kevyt pakkaslumi peittää ympäristöä ja sisällä tuvassa on rauhallinen tunnelma, kun Tuomas Silvaniemi ja Jonna Reijonen istahtavat pöydän ääreen keskustelemaan tilan metsäasioista luottomiehen, Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon metsäasiantuntija Vesa Laukkasen, kanssa.

Tuomas ja Jonna tulivat viime vuonna tv-katsojille tutuiksi Maajussille morsian -sarjassa. Sarjan loppu oli onnellisesti uuden alku, sillä Jonna muutti jo heinäkuussa kuvausten päätyttyä Tuomaksen luo Savonlinnaan Joensuusta.

Alussa suhdetta oli salailtava, sillä sarja esitettiin televisiossa vasta syksyllä. Loppusyksystä pariskunnan elämä kuitenkin normalisoitui ja kauppareissutkin voitiin jo tehdä yhdessä.

”Ystävät ilmoittivat minut mukaan sarjaa”, Tuomas sanoo hymyillen.

”Omalta kohdaltani kokemus oli onnistunut.”

Tuttu mies yhdistyksestä

Jonnan muuton jälkeen lypsykarjatilan arki on tullut hänelle tutuksi ja lehmän lypsykin sujuu. Talvisydämellä on aikaa tutustua myös tilan metsätalouteen.

”Ei minulla ole kokemusta maa- ja metsätaloudesta. Olen aiemmin työskennellyt hoiva-avustajana”, Jonna kertoo.

Vesa Laukkanen on tullut käymään tilalla meneillään olevan harvennushakkuun tiimoilta. Vesa on tuttu mies Silvaniemen tuvassa.

”Tuomas on jo kolmatta sukupolvea, jonka kanssa olen tällä tilalla tekemisissä”, hän toteaa.

Vaikka Tuomas Silvaniemellä on vahva asiantuntemus maa- ja metsätaloudesta, kertoo hän luottavansa ammattilaisen näkemyksiin metsien hoidossa ja puukaupassa. Metsätalous tuo noin puolet tilan vuosittaisesta liikevaihdosta ja rakennusinvestointeihin on monet kerrat otettu rahat metsästä.

”Metsää on omissa nimissäni 113 hehtaaria ja lisäksi veljeni kanssa omistamme 53 hehtaaria yhtymänä”, Tuomas sanoo.

Ammattilaisen apua metsän hoitoon

Silvaniemen parsinavetassa on 40-päinen lypsykarja ja kylmäpihatossa on lisäksi ruokittavana nuorkarja. Päivittäinen työ Tuomaksella ja Jonnalla keskittyykin maatalouteen. Apuna on yksi palkattu työntekijä.

Metsänhoitotyöt ovat Tuomakselle tietenkin tuttuja, ja hän on ollut aiemmin myös kesätöissä metsänhoitoyhdistyksellä. Kevätkiireet osuvat kuitenkin metsässä ja pellolla samaan aikaan toukokuuhun, joten istutuksiin on viime vuosina saatu apua metsänhoitoyhdistykseltä.

Myös puukaupat tehdään metsänhoitoyhdistyksen ja Vesa Laukkasen kanssa yhteistyössä ns. valtakirjakauppoina.

”Mutta valtakirjalla ei päätetä mitään, vaan päätökset tehdään aina yhdessä. Valtakirja on annettu vain asioiden hoitoon”, Vesa muistuttaa.

”Asiakkaiden puukauppoja on hoidettava yhtä huolellisesti kuin hoitaisi omia asioitakin.”

Metsäasiantuntija voi myös toimia perehdyttäjänä metsätalouteen. Vesa Laukkanen kertoo Jonna Reijoselle mitä eri väriset merkinnät pöllien päissä merkitsevät. Luvassa on myös taimen istutusoppia keväällä.

Korjuupalvelu kannattaa

Valtakirjakaupan lisäksi kyntensä näyttää erityisesti harvennusleimikoissa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu, jonka kautta puuta voidaan myydä usealle eri ostajalle. Näin puukauppatulo saadaan maksimoitua.

Päätehakkuut sen sijaan myydään yleensä yhdelle ostajalle, mutta nekin yhdistyksen kilpailuttamina.

”Kilpailutus ja asiantuntijan käyttö puukaupassa on tärkeää”, Tuomas toteaa.

Tuomaksen ja Vesan yhteistyö ei pääty puukaupasta päättämiseen, vaan se jatkuu koko hakkuun ajan.

”Vesa tekee hakkuun aikana myös tavallaan laadunvalvontaa, kun käymme yhdessä hakkuutyömaalla katsomassa korjuuta”, Tuomas sanoo.

Oma arvonsa on myös sillä, että metsäasiantuntija tuntee asiakastilan jo pitkältä ajalta. Kanssakäyminen on luontevaa ja asiat käydään läpi perin pohjin.

Metsäkäynneillä on hyvä katsella tuleviakin metsänhoitotöitä ja vaikka opastaa maajussin morsiantakin metsätöihin.

”Keväällä sitten opetellaan taimien istutusta”, Vesa lupaakin Jonnalle.

Silvaniemen tilan päätuotantosuunta on lypsykarjatalous. Tuomas on kasvanut viljelijän ammattiin, mutta Jonnalle tilan arki on vielä uutta. Silvaniemen tilalla esitellään maa- ja metsätaloutta vuosittain myös Savonlinnan koulujen nelosluokkalaisille MTK- Savonlinnan seudun ja Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon yhteistyönä.

Teksti ja kuvat Matti Turtiainen

Ajankohtaista

  1. Tavoitteet selväksi – haluatko varmistaa metsäsi kasvun ja elinvoimaisuuden?

    Tavoitteet selväksi – haluatko varmistaa metsäsi kasvun ja elinvoimaisuuden?

    Etelä-Savo

    Oikein ajoitetut metsänhoitotoimenpiteet ovat oleellisessa roolissa metsän hyvän kehityksen kannalta. Niiden merkitys korostuu erityisesti puuston kehityksen alkuvaiheessa, sillä taimikon  ja nuoren metsän hoidolla luodaan perusta puuston myöhemmälle kehitykselle kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.

    Lue lisää
  2. Iloista väriä muokkaustyömaalla – Metsätyö Mannisen pinkki kaivuri saa hymyn huulille

    Iloista väriä muokkaustyömaalla – Metsätyö Mannisen pinkki kaivuri saa hymyn huulille

    Etelä-Savo

    Kangasniemen suunnalla metsässä liikkuva ei ole voinut olla huomaamatta iloisen väristä maanmuokkauskonetta. Metsätyö Mannisen pinkki kaivinkone on herättänyt huomiota kylillä ja saanut monen suupielet nousemaan hymyyn. Koneen puikoissa työskentelee kuljettaja Anu Huiskonen, jolle metsätyö on muodostunut aidoksi kutsumukseksi – vaikka alku olikin kaikkea muuta kuin suunniteltu.

  3. Metsänuudistamisketjun tekijät

    Metsänuudistamisketjun tekijät

    Etelä-Savo

    Metsäuudistamisen aikatauluun vaikuttavat useat tekijät, kuten hakkuun ajankohta, hakkuutähteiden korjuu sekä tiestön kunto. Tavoitteena on, että uusi puusukupolvi saadaan kasvamaan mahdollisimman pian hakkuun jälkeen.