Näköalapaikka suomalaiseen metsään! - Valtuustovaalien ehdokasasettelu käynnissä 2.10. asti. Asetu ehdolle

EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa kohti – edunvalvonnan kärkenä järkevyys

Valtakunnallinen

EU:n ennallistamisasetus tulee pian voimaan, sillä se on hyväksytty sekä Euroopan parlamentissa että jäsenmaita edustavassa neuvostossa. Voimaantulon myötä asetuksen toimeenpano on Suomessakin aloitettava. MTK on tehnyt asiassa aktiivista edunvalvontaa jo usean vuoden ajan. Vaikuttamistyö jatkuu myös toimeenpanovaiheessa.

Asetus ei koske pelkästään ennallistamista

Vaikka asetuksen nimessä on esillä ennallistaminen, kyse on muunkinlaisesta luonnon tilan parantamisesta. Asetuksen tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen, mikä on ymmärrettävä laajasti luontoa hyödyttävän toiminnan edistämisenä. Jotta asetuksen tavoitteet luonnon tilan myönteisestä kehityksestä voidaan saavuttaa, on saatava aikaan luonnon kannalta positiivista tekemistä ja vähennettävä negatiivista.

Asetuksen yleistavoitteena on, että lopulta vuoteen 2050 mennessä kaikki ennallistamista tarvitsevat alueet ovat toimien piirissä. Yleistavoite konkretisoituu useiden tarkempien elinympäristökohtaisten vaatimusten kautta. Tavoitteisiin pääsemiseksi asetuksessa on sääntelyä myös kansallisten ennallistamissuunnitelmien tekemisestä sekä seurannasta ja raportoinnista.

Ennallistamisasetuksen vaikutukset metsätalouteen

Metsätalouteen ennallistamisasetus tulee vaikuttamaan sekä suoraan että välillisesti, koska metsätaloudella on yhteys paitsi niitä suoraan koskeviin artikloihin, myös esimerkiksi vesiä koskeviin asioihin. Suoraan metsien osalta vaaditaan metsäluonnon tilaa kuvaavien indikaattoreiden positiivista kehitystä. Metsätalouden ja maanomistajien kannalta merkityksellisiä ovat myös vaatimukset direktiiviluontotyyppejä ja -lajien elinympäristöjä hyödyttävistä toimista. Toimeenpanoa tehtäessä keskustellaan varmasti esimerkiksi talousmetsien luonnonhoidosta, suojeltujen alueiden lisäämisestä sekä metsien hoitoon ja käyttöön vaikuttavista ohjauskeinoista kuten lainsäädännöstä ja tuista.

Asetuksen toimeenpano Suomessa

Asetuksen toimeenpano käynnistyy kansallisen ennallistamissuunnitelman tekemisellä. Suunnitelmalla on ratkaisevan tärkeä merkitys asetuksen vaikutusten kannalta. Suunnitelman luonnos on toimitettava komissiolle kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta, joten aikaa ei ole hukattavaksi. MTK pitää tärkeänä, että työ aloitetaan viipymättä. Järkevien ratkaisujen hakeminen ei ainakaan helpotu, jos kiire pääsee yllättämään.

Kansallisen ennallistamissuunnitelman tekemisessä ja muussa toimeenpanossa MTK:n edunvalvonnan kärkenä tulee olemaan järkevyys. Avainsanoja ovat erityisesti joustojen hyödyntäminen, toimien vaikuttava ja kustannustehokas kohdentaminen, hyväksyttävyys, vapaaehtoisuus, omaisuuden suoja ja toimien rahoituksen järjestäminen. MTK:n ja SLC:n luonnon monimuotoisuuden tiekartta tulee olemaan tärkeä työkalu, jonka avulla MTK muodostaa vaikuttamistyönsä tueksi rakentavia kantoja ja ehdotuksia.

Edunvalvonnalla onnistuttiin vaikuttamaan asetuksen sisältöön huomattavasti. Lopputulos on selvästi parempi kuin komission alkuperäinen asetus. Tästä huolimatta asetukseen jäi Suomen sekä suomalaisen maa- ja metsätalouden kannalta hankalia kohtia. MTK lähtee jatkossa tehtävässä edunvalvonnassa siitä, että nämä riskit järkevällä kansallisella toimeenpanolla poistetaan ja minimoidaan. Tässä vaiheessa mitään ei siis ole lopullisesti hävitty tai menetetty, vaikka haasteita varmasti tulee vastaan. MTK:n edustamien tahojen ja koko Suomen näkökulmasta kohtuullinen ja tyydyttävä käytännön toimeenpano on mahdollista, kunhan kansallista yksituumaisuutta tasapainoisten ratkaisujen valitsemiseen ja niiden puolustamiseen komission suuntaan löytyy.

Anna-Rosa Asikainen
Juristi, luonnonsuojelu
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Ajankohtaista

  1. Metsänomistajat kiinnostuneempia puukaupoista enemmän kuin koskaan aiemmin

    Metsänomistajat kiinnostuneempia puukaupoista enemmän kuin koskaan aiemmin

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajien kiinnostus puukauppaan on kasvussa, selviää syksyn Metsätutka-kyselystä. Vaikka puukauppaa on tehty viime aikoina ahkerasti, on metsänomistajilla vielä myyntiaikeita. Lähes 40 prosenttia metsänomistajista aikoo myydä puuta ensi vuonna. Puun hyvän kysynnän ja hinnan nousun merkitys puukauppaan kannustavana tekijänä on noussut vastauksissa aivan uudella tasolla.

    Lue lisää
  2. Raakkutuho on poikkeuksellinen myös edunvalvonnalle

    Raakkutuho on poikkeuksellinen myös edunvalvonnalle

    Valtakunnallinen

    StoraEnson hakkuulla tapahtunut, raakuille tuhoisa lainrikkomus on tuomittava. Hämmentävää tapauksessa on se, että kyseisen harvinaisen tapauksen johdosta julkisuuden alttarilla on pyritty tuomitsemaan koko metsäsektori. Metsätaloudessa ympäristöarvojen huomioiminen on osa jokaista tehtävää toimenpidettä. Pelkästään puukauppoja tehdään kuitenkin vuosittain yli 100 000 ja valitettavasti kaikkia vahinkoja tai tarkoituksellisia rikkomuksia ei voida estää.

  3. MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta       

    MTK: Luontoarvot osaksi metsänhoitoyhdistysten puukauppojen kilpailutusta

    Valtakunnallinen

    MTK:n metsäjohtokunnan mielestä metsäyhtiöiden sitoumukset esimerkiksi nykyistä leveämpiin suojavyöhykkeisiin ovat oikeansuuntaisia, mutta niiden kustannukset eivät saa jäädä vain metsänomistajien kontolle. ”Luontoarvot on syytä ottaa osaksi puukauppaa.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset