Euroopan hyväntahtoisuus kääntyy luontoa vastaan

Valtakunnallinen

Filosofi Voltairen sitaatti ”paras on hyvän pahin vihollinen” kuvaa EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustoimien metsävaikutuksia. 

Suomen Metsäsäätiö järjesti (11.12) tutkimusseminaarin, jossa metsäekonomian ja metsäpolitiikan professori Maarit Kallio Norjan ympäristö- ja biotieteiden yliopistosta esitteli tutkimusryhmänsä tutkimustuloksia EU:n monimuotoisuus- ja ilmastolinjausten vuotovaikutuksista.  

Kallion tutkimusryhmä on laskenut sen, mitä EU:n tavoittelemat metsien käyttöä supistavat toimet (LULUCF ja biodiversiteettistrategia) merkitsevät maailmalaajuisesti. He kuvaavat asiaa hakkuvuoto -termillä. Kaksi kolmannesta EU-alueen ja Norjan vähenevistä hakkuista korvautuisi hakkuiden lisääntymisenä muualla maailmassa. Eikä tässä vielä kaikki. Isoa osaa hakkuuvuodon loppuosasta korvautuisi fossiilisilla tuotteilla, joiden käytöstä pitäisi luopua. 

Tutkimusraportin mukaan EU:n päättämät ilmasto- ja monimuotoisuuspolitiikkatoimet siirtävät hakkuita maihin, joissa keskimäärin 1) uhanalaisten lajien osuus maan lajistosta on suurempi, 2) suojelualueita on suhteessa vähemmän, 3) suojelualueiden edustavuus on heikompi, 4) monimuotoisuudelle tärkeät alueet ovat puutteellisemmin katettuja suojelualeilla, 5) tärkeiden elinympäristöjen suojelussa ollaan kauempana kansainvälisistä tavoitteista, 6) pienempi osuus metsistä on sertifioinnin piirissä, 7) hallinto on heikompaa ja 8) myös metsäkato on ollut suurempaa. 

Voiko tätä selvemmin osoittaa? Tutkimustulokset vahvista käsitystä, että olemme Euroopassa hyväntahtoisia hölmöjä, ellemme kykene muuttamaan kurssia. Ilmastonmuutosta emme saa hillittyä suojelemalla metsiämme epävakaiksi hiilivarastoiksi, jotka lämpenevässä ilmastossa ovat alttiimpia tuhoille ja paloille. Meidän pitäisi vahvistaa metsien kasvua ja tuottaa enemmän puutuotteita korvaamaan fossiilisia raaka-aineita ja estää hakkuuvuodon syntymistä.  

Sama koskee luonnon monimuotoisuuden vahvistamista. Kohdennetut luonnonhoitotoimet talousmetsissämme vahvistuvan puuntuotannon ohessa ehkäisisivät globaalia monimuotoisuuskatoa paljon tehokkaammin kuin laajojen käyttörajoitusten säätämiset.  

Toivon, että myös luonnon- ja ilmastonsuojelusta kaikkein eniten huolta kantavat kansalaiset ja järjestöt pysähtyisivät miettimään Kallion tutkimusryhmän tuloksia. Planetaarisia ongelmia ei ratkaista täydellisyyteen pyrkivillä toimilla kotimaassa. 

Mikko Tiirola

Metsävaltuuskunnan pj MTK r.y.

X @TiirolaMikko

Liittyvät bloggaukset

  1. Metsäasiantuntijalla ja metsäasiantuntijalla on eroa

    Metsäasiantuntijalla ja metsäasiantuntijalla on eroa

    Petri Pajunen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajien oman organisaation Metsänhoitoyhdistyksen päivittäinen tehtävä on toimia metsänomistajan neuvojana, palvelujen tuottajana sekä edunvalvojana.

    Lue lisää
  2. Metsätaloutta afrikkalaisen sikaruton varjossa

    Metsätaloutta afrikkalaisen sikaruton varjossa

    Jouni Väkevä

    Valtakunnallinen

    Afrikkalainen sikarutto on nostanut esiin kysymyksiä taudin torjunnan vaikutuksista metsänomistajiin. MTK:n kenttäpäällikkö Jouni Väkevä kirjoittaa blogissa, mitä edunvalvonnassa on tapahtunut viime viikkojen aikana ja miksi villisikakannan hallinta sekä toimivat rajoitukset ovat ovat ratkaisevia taudin leviämisen pysäyttämisessä.

  3. Miljoonat ja miljardit sekaisin

    Miljoonat ja miljardit sekaisin

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Sanotaan, että tavallisen kansalaisen on vaikea hahmottaa isojen rahojen eroja. Miljoonat ja miljardit sekoittuvat, vaikka niiden ero on tuhatkertainen. Kesällä sekä media että kansanedustuslaitos taisivat haksahtaa samaan.

2026 © Metsänhoitoyhdistykset

Tämä sivusto on suojattu reCAPTCHA:lla ja Googlen tietosuojakäytäntö ja käyttöehdot pätevät.