Metsänomistajan aktiivisuus palkitaan sukupolvenvaihdoksessa

Valtakunnallinen

Sukupolvenvaihdosta suunnittelevan metsänomistajan kannattaa punnita laaja-alaisesti vaihdoksen erilaisia seurauksia. Erityisesti on syytä huomioida metsätalouden tuloksentekomahdollisuudet vaihdoksen jälkeen.

Verosuunnittelu – oikeilla valinnoilla voi säästää euroja

Metsätilan sukupolvenvaihdoksessa on useita verotukseen vaikuttavia seikkoja. Luovutusvoiton veron kannalta kannattaa huomioida, että luovutukset lähisukulaisille ovat monissa tapauksissa verovapaita. Perintö- ja lahjaverotukseen voi saada merkittäviä huojennuksia, kun kyseessä on maatila, jonka jatkaja ryhtyy maatalouden harjoittajaksi. Kun metsätila luovutetaan kaupalla tai muutoin vastikkeellisesti, muodostuu uudelle omistajalle metsävähennyspohjaa. Metsävähennys on merkittävä etu puustoisten tilojen luovutuksissa ja silloin, kun tilalla on tarkoitus tehdä hakkuita.

Erilaisia luovutustapoja mietittäessä kannattaa huomioida myös metsälahjavähennyksen vaikutus. Sen ansiosta lahjalla tai lahjanluonteisella kaupalla metsää saanut henkilö voi tiettyjen edellytysten täyttyessä vähentää jo maksamaansa lahjaveroa metsätalouden verotettavasta tulosta.

Metsän luovutuksessa on mahdollista pidättää tilan hallintaoikeus luopujalle ja siirtää omistusoikeus uudelle omistajalle. Tällöin hallintaoikeuden arvo vähennetään luovutetun omaisuuden arvosta ja näin veron määrä alenee. Hallintaoikeuden pidätyksen seurauksena metsävähennystä tai metsälahjavähennystä ei kuitenkaan voida hyödyntää täysimääräisesti. Oikeustoimia tehdessään henkilön on lain mukaan oltava oikeustoimikelpoinen. Oikeustoimikelpoisuuteen liittyvät riskit ovatkin muodostuneet ongelmaksi erityisesti eliniäksi pidätetyn hallintaoikeuden yhteydessä.

Edunvalvontavaltuutus – ennakoi kuka päättää asioistasi, jos et itse pysty

Henkilön ikääntyessä hänen fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakykynsä todennäköisesti heikentyy. Metsänomistaja saattaa tulla syystä tai toisesta kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Suomessa ikääntyneiden oikeuksia turvaa laki edunvalvontavaltuutuksesta. Edunvalvontavaltuutuksen avulla riittävän terveellä henkilöllä on mahdollisuus kertoa, kuka huolehtii hänen asioistaan, jos hän ei itse siihen enää kykene.

Kun metsänomistaja tekee edunvalvontavaltuutuksen ajoissa, holhoustoimilain mukaista edunvalvojaa ei tarvitse hakea. Valtuutuksella on mahdollista sopia esimerkiksi aloitetun sukupolvenvaihdoksen jatkamisesta metsänomistajan suunnittelemalla tavalla, ottamalla valtuutukseen määräykset kiinteän omaisuuden lahjoittamisesta ja myymisestä.

Sitä vastoin holhoustoimilain antamin valtuuksin toimiva edunvalvoja ei saa lahjoittaa tai myydä päämiehensä omaisuutta muutoin kuin käyvästä hinnasta. Valtuutuksella on mahdollista määrätä myös valtuutetun kevyemmästä raportointivelvollisuudesta Digi- ja väestötietovirastolle kuin mitä holhoustoimilain mukaisesti määrättävällä edunvalvojalla on.

Lainmukainen perimysjärjestys

Metsänomistajan kuollessa metsätila siirtyy jatkajalle perintökaaren säännösten mukaisesti, ellei omaisuudesta ole määrätty kuoleman varalta testamentilla. Perinnön jakautuessa lain mukaan seurauksena on usein ongelmallisiksi muodostuvia yhteisomistustilanteita. Metsänomistajan kannalta parhaimpaan lopputulokseen päästään silloin, kun hän tekee vielä toimintakykyisenä ollessaan riittävään tietoon perustuvan harkitun ratkaisun.

Sukupolvenvaihdosta suunniteltaessa metsänomistajan on päätettävä metsätalouden jatkajasta sekä omista tavoitteistaan. Metsän arvon määrittelyssä, erilaisten luovutustapojen vertailussa ja tarvittaessa asiakirjojen laadinnassa kannattaa kääntyä ammattilaisten puoleen.

Kirjoittaja metsäjuristi Ulla Pakarinen hoitaa metsätilojen omistuksen vaihdoksia pääkaupunkiseudulla. 

Suunnitteletko metsätilan omistuksen siirtoa seuraavalle sukupolvelle?

Asiantuntijamme palvelevat metsätilojen omistuksen vaihdoksissa. Ota yhteyttä, etsitään juuri teidän tilanteeseenne parhaiten sopiva ratkaisu.

Palvelut pääkaupunkiseudulla

Metsäjuristi Ulla Pakarinen on tavattavissa Helsingissä, Maalaisten talossa (os. Simonkatu 6) keskiviikkoisin ajanvarauksella.  Ajanvaraukset:

  • sähköpostilla: ulla.pakarinen@mhy.fi
  • soittamalla Metsänomistajien Palvelutoimistolle:  puh. 040 720 3160

Metsätilan omistuksen vaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä myös omaan Metsänhoitoyhdistykseesi tai lähettää sähköpostia: palvelutoimisto@mhy.fi

Metsäjuristi Ulla Pakarinen

Ulla Pakarinen

Metsäjuristi, kaupanvahvistaja

Metsätilojen omistuksen vaihdokset pääkaupunkiseudulla

Liittyvät bloggaukset

  1. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

    Lue lisää
  2. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

  3. Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset