Metsätila sukupolvelta toiselle

Valtakunnallinen

Metsätilan sukupolven vaihdos

Tämä on tarina metsäomaisuuden siirrosta perheen sisällä nuoremmalle sukupolvelle (sisältää otteita oikeasta elämästä).

Metsänomistaja, 62-vuotias Matti on syntynyt maatilalla Keski-Suomessa. Hän on saanut vanhemmiltaan kotitilansa 16 vuotta sitten, kun maatalouden harjoittaminen lopetettiin. Tilaan kuuluu maalaistalo pihapiireineen, kesämökki, metsät ja metsitetyt pellot. Kokonaispinta-ala tilalla on noin 80 hehtaaria. Kotitalo rantamökkeineen toimii Matin perheen kesäpaikkana.

Matti on ollut kiinnostunut metsien hoidosta koko elämänsä, raivaussahatyöt ja metsänviljely ovat olleet mieluista puuhaa siviilityön vastapainoksi. Matka Pääkaupunkiseudulta Keski-Suomeen on vain turhan pitkä, jotta hoitotöitä voisi itse tehdä tehokkaasti. Kesälomaakin olisi mukava viettää vaikka veneillen. Niinpä hän on usein tukeutunut taimikonhoidoissa paikallisen Metsänhoitoyhdistyksen palveluihin – kuten puukauppojen hoidossakin.

Miten auttaa taloudellisesti erilaisissa elämänvaiheissa eläviä lapsia?

Matin lapset ovat kaikki vähän eri elämäntilanteissa. Aino on sinkku, juuri opintonsa päättänyt. Väinö vakiintuneessa parisuhteessa, harrastaa metsästystä ja kiinnostunut metsien hoidosta. Annella on aviopuoliso ja kaksi lasta. Kiireisiä uraihmisiä pääkaupunkiseudulla. Matilla ja vaimollaan on omistusasunto Espoossa ja muutenkin talous tasapainossa. Heillä herää ajatus, kuinka auttaa lapsiaan eteenpäin ja vielä niin, että kaikkien toiveita voitaisiin ottaa huomioon.

Yhdessä asiantuntijan kanssa suunniteltiin paras ratkaisu – Metsät metsien hoidosta kiinnostuneelle

Perheen yhteisen palaverin jälkeen otettiin yhteyttä asiantuntijaan. Yhdessä asiantuntijan kanssa suunniteltiin veroseuraamukset ja perheenjäsenten erilaiset tilanteet huomioiva ratkaisu:

  • kotitalo tontteineen päätettiin erottaa omaksi kiinteistökseen ja jättää Matille ja vaimolle lomapaikaksi (ja tietysti myös lasten sekä lastenlasten lomapaikaksi)
  • metsät Matti lahjoitti yhteiseksi lapsilleen Ainolle ja Väinölle => vuoden kuluttua Väinö ostaa Ainon puolikkaan => Aino saa rahaa asunnon hankintaan ja Väinö metsävähennysoikeutta maksamastaan kauppahinnasta => metsämaa säilyy kokonaisena
  • kesämökin tontteineen Matti lahjoittaa lapselleen Annelle (saajana voisi olla myös Ainon:n puoliso, jolloin lahjavero pienempi), mutta Matti haluaa että omistus pysyy yksinomaan suvussa. Matti pidättää hallintaoikeuden itsellään ja vaimollaan kesämökkiin. Sen lisäksi, Matti ja vaimonsa lahjoittavat kumpikin Annen puolisolle ja lapsille 4.000 euroa verovapaasti (6x4.000=24.000), koska kesämökin arvo oli sen verran pienempi kuin metsämaan puolikas.

Vältä perintöriidan peikko keskustelulla ja tasapuolisuudella

Näin saatiin siirrettyä lähes puolen miljoonan omaisuus noin 12 – 13 % veroseuraamuksin perillisille. Se on jo siltä osin aikanaan tulevasta perinnöstä pois. Järjestelyssä lapsia kohdeltiin tasapuolisesti – ja mikä tärkeintä: jokainen sai sellaisen omaisuuserän kuin hänelle parhaiten siinä elämäntilanteessa sopi. Myös tulevan yhteiselon koko perheen kesken voisi kuvitella onnistuvan entiseen tapaan – sopuisasti. 

Lisätietoa metsätilojen sukupolvenvaihdoksista

Metsätilan sukupolven- ja omistajavaihdos -webinaari 12.12.2022

Perehdymme parhaisiin ja verotuksellisesti edullisimpiin vaihtoehtoihin siirtää varoja seuraavalle toiminnan jatkajalle. Lue lisää ja ilmoittaudu >>

Palvelut pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulla metsätilan omistajanvaihdoksiin liittyvissä kysymyksissä metsänomistajia palvelee metsäjuristi Ulla Pakarinen. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet saavat palvelusta 10 % jäsenalennuksen. Lisätiedot ja ajanvaraus >>

Jouni Tiainen

Jouni Tiainen

toimitusjohtaja, LKV, kaupanvahvistaja, metsälakiasiantuntija

Työn perässä Helsinkiin muuttanut savolainen, joka harrastaa metsänhoitoa Puumalassa.

Liittyvät bloggaukset

  1. Metsää perintönä vai perintönä metsää?

    Metsää perintönä vai perintönä metsää?

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

    Lue lisää
  2. Muistojen mänty, komea kuusikko ja muuta humpuukia

    Muistojen mänty, komea kuusikko ja muuta humpuukia

    Hanna Virtanen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajalla on oikeus harjoittaa omien arvojen ja tavoitteidensa mukaista metsänhoitoa ilman erillistä hintalappua. Metsänomistajan omat toiveet metsänsä käsittelystä tuo lisäarvoa yhteiselle tekemiselle!

  3. Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?

    Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?

    Anna-Rosa Asikainen

    Valtakunnallinen

    Monimuotoisuustiekartan myötä luonnon monimuotoisuus on aiempaakin korostuneemmin järjestöille sekä maa- ja metsätaloudelle vastuullisuuden, varautumisen ja vaurauden asia. Kuulostaa ehkä sanahelinältä. Se, päästäänkö asiassa sanoista tekoihin, riippuu meistä jokaisesta järjestössä toimivasta luottamus- ja toimihenkilöstä sekä omien tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuudestaan päättävästä metsänomistajasta.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset