Muistojen mänty, komea kuusikko ja muuta humpuukia

Valtakunnallinen

”Mie niin haluisin säästää noi iskän istuttamat kuuset tossa mökkitien reunassa.”
”Maisemaan sopis paremmin, jos tohon mäelle jättäis enemmän puuta.”
”Tykkään seurailla eri elukoittein liikkeitä omassa mettässä. Jätettäiskö niille enemmän alueita hakkuiden ulkopuolelle?”
”Mie en yhtään tykkää semmosista isoista avohakkuualueista. Eikö tässä olis muita mahdollisuuksia?”
”Voi hyvä rouva/herra/henkilö, toki se on mahdollista, mutta valitettavasti korjuuteknisistä syistä se on aika kallista ja tässä tapauksessa emme pysty maksamaan puistanne sitten kovinkaan kummoista hintaa…..”

VÄÄRIN!

Metsänomistajalla on oikeus harjoittaa omien arvojen ja tavoitteidensa mukaista metsänhoitoa ilman erillistä hintalappua. Metsäammattilaisen tehtävänä on tarjota tähän menetelmät ja mahdollisuudet lain, sertifioinnin, kaavoituksen ym. mukaisesti.

Se, että metsänomistaja osaa kertoa toiveensa, parhaassa tapauksessa vaan helpottaa kaikkien töitä. Metsäammattilaisen on toiveet kuultuaan, ymmärrettyään ja lopulta sisäistettyään huomattavasti helpompi tähdätä toimillaan yhteiseen lopputulokseen. Väitän, että se on esimerkiksi puuta korjaavan tahon omasta tahtotilasta ja osaamisesta kiinni, mikäli joitakin erityistoiveita halutaan ja pystytään toteuttamaan ilman ylimääräisiä kustannuksia. Ei siis ole missään määrin humpuukia, että metsänomistaja esittää toiveita oman metsänsä käsittelyn suhteen - se tuo vaan lisäarvoa yhteiselle tekemiselle!

Metsänomistajan on kuitenkin hyvä ymmärtää, että mikäli puhutaan jonkin tietyn alueen uudistushakkuusta, puusta maksettava hintataso on korkeampi kuin esimerkiksi täysin saman alueen jatkuvaan kasvatukseen tähtäävässä hakkuussa. Tämä johtuu siitä, että jatkuvaan kasvatukseen tähtäävillä toimilla puustoa poistetaan vähemmän ja se voi olla enemmänkin harvennushakkuuluonteista. Tässä tapauksessa ei kukaan siis kiusallaan maksa vähemmän puusta, sillä johan korjuuyrittäjälläkin menee tähän enemmän aikaa ja poistettava puu on todennäköisesti ihan erikokoista kuin ns. perusuudistushakkuussa.

Metsänomistajan ei kuitenkaan tarvitse stressata siitä, mistä puusta maksettava hinta koostuu. Ei tarvitsekaan tietää! Metsäsiantuntijan tehtävänä on kuunnella kaikki ne toiveet ja tavoitteet, kertoa sitten metsän mahdollisuudet ja taustoittaa, mitä se sitten tarkoittaa euroissa ja käytännön tekemisessä.

”Aijjaa… No en mie nyt ehkä sit kuitenkaan ryhdy puukauppaa tekemään, kun noi kuuset on miulle niin tärkeitä. Näyttäähän toi mettä tosin paikoin jo aika raihnaselta ja olis sitä rahan tarvettakin.”

”No jospa tehdään niin, että kierretään metsäkoneella tuolta teidän tärkeän kuusikkoalueen takaa. Samallahan tuonne kivikkoiselle kohdalle voisi säästää tuon lehtipuuryhmän. Kokonaispuumäärään ei kuitenkaan tule sen kummemmin vaikutusta, kun ovat pienialaisia kohteita. Mitäs sanotte?”

Hanna Virtanen

metsäasiantuntija, Mhy Kymenlaakso

Metsäasiantuntija, joka haluaa, että metsällä ja metsänomistajalla on kaikki hyvin.

Liittyvät bloggaukset

  1. Metsää perintönä vai perintönä metsää?

    Metsää perintönä vai perintönä metsää?

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

    Lue lisää
  2. Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi

    Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi

    Pauli Rintala

    Valtakunnallinen

    Perinteisesti erilaisille sopimusasiakkaille on tarjottu alkuvuonna tehdyille kaupoille hintatakuuta sillä verukkeella, ettei puukauppoja tarvitsisi kilpailuttaa eikä pohtia puun hintakehitystä vuoden aikana. Parhaan hinnan turvaat kuitenkin vain kilpailuttamalla.

  3. Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?

    Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?

    Anna-Rosa Asikainen

    Valtakunnallinen

    Monimuotoisuustiekartan myötä luonnon monimuotoisuus on aiempaakin korostuneemmin järjestöille sekä maa- ja metsätaloudelle vastuullisuuden, varautumisen ja vaurauden asia. Kuulostaa ehkä sanahelinältä. Se, päästäänkö asiassa sanoista tekoihin, riippuu meistä jokaisesta järjestössä toimivasta luottamus- ja toimihenkilöstä sekä omien tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuudestaan päättävästä metsänomistajasta.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset