Apulanta-metsä syntyi Rantasalmelle
Valtakunnallinen
”Tää on sadan vuoden projekti”
Apulanta-yhtyeen ideoima Minusta kasvaa puu -projekti perusti jo toisen metsikön toukokuussa Rantasalmelle. Rantasalmen kunnan metsään istutettiin parituhatta koivun tainta Apulannan fanien talkoovoimin. Apulannan ja istuttajien toiveena on monimuotoinen metsä, joka tarjoaa virkistystä puun tuotannon ohella.
Istutusputkien napsahtelu täydentää aurinkoisen toukokuun päivän tunnelmaa, kun Rantasalmen kunnan metsäalueelle istutetaan koivun taimia. Urakasta huolehtivat Apulanta-yhtyeen fanit, joita on tullut paikalle ympäri maan.
Parin tuhannen koivun taimen istuttaminen ei vie kuin vajaat kaksi tuntia, ja talvella uudistushakattu alue on jälleen puskemassa uutta puuta. Apulannan Toni Wirtanen ja Sipe Santapukki olivat itse mukana talkoissa. Viime vuonna Heinolaan istutettu ensimmäinen Apulanta-metsä sai nyt jatkoa Rantasalmella.
”Koko idea lähti oikeastaan liikkeelle Olympiastadionin konsertista, kun jaoimme yleisölle 300 000 koivun siementä. Ajattelimme, että noin ison konsertin järjestäminen aiheuttaa päästöjä, joita voidaan kompensoida puita istuttamalla”, Toni Wirtanen sanoo.
”Jos vaikka 30 000 niistä siemenistä kylvettiin kasvamaan, on se jo jonkunlainen saavutus.”
Idea jalostui Minusta kasvaa puu -hankkeeksi ja ensimmäinen Apulanta-metsä istutettiin vuonna 2023 Heinolaan. Tuolloin mukana oli rantasalmelainen Jenna Roponen ja Rantasalmen kunnan nuorten työpajan porukka. Jenna toi tapahtumasta viestiä työnantajalleen Rantasalmen kunnalle.
”Toni heitti idean, että olisiko Rantasalmi seuraava, vai oletteko te nössöjä? Vein sitten asian kunnan tietoon.”
Rantasalmen kunnassa innostuttiin ideasta ja kumppaniksi löytyi Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo, joka muokkasi istutusalueen ja välitti koivun taimet kohteelle. Istuttajat puolestaan valitsi Apulannan organisaatio, ja kutsun sai sadoista hakeneista muutaman kymmenen henkeä.
Videotuotanto: Mikko Kuoppasalmi.
Ensimmäiset taimet maahan
Monelle fanille tapahtuma oli ensimmäinen kosketus metsän uudistamiseen, niin myös Varkaudesta paikalle tulleille Ninni ja Enni Immoselle, äidille ja tyttärelle.
”Kun on yhdistelmä luontoa ja Apulantaa, niin ei voi olla parempaa”, Ninni Immonen sanoo. ”Oli kiva, että saatiin tämä tempaus nyt Savoon.”
Ninni sanoo nauttivansa suuresti luonnosta ja luonnossa oleilusta, mutta metsän kasvattamisesta hänellä ei ennen tätä ollut kokemusta. Apulanta sen sijaan on tuttu ja läheinen jo nuoruudesta asti.
”Apulannan musiikki on kulkenut mukanani sieltä teini-iästä saakka. Enni on oikeastaan äidin vanavedessä tutustumassa tähän asiaan.”
Taimia pariskunta aikoi istuttaa niin paljon kuin niitä riittää ja alun pienten alkuhankaluuksien jälkeen istutus alkoikin sujua. Ninni piti hienona ajatuksena sitä, että metsää istutetaan seuraavaa sukupolvea ajatellen ja yhdessä tehden.
”Jotain kestävää toivon tästä tulevan, niin että metsää ensin vaalitaan ja hoidetaan, ja tuotto käytetään hyvin.”
Miljoona puuta välitavoitteena
Kestävä ja monimuotoinen metsätalous on mielessä Apulannan Tonilla ja Sipelläkin.
”Tämähän on sadan vuoden projekti. Kun nyt istutetaan, niin sitten on hieno metsä sadan vuoden päästä. Tai ainakin sitten, kun omat lapset ovat eläkkeellä”, Toni Wirtanen sanoo.
Sipe Santapukin mukaan tavoitteena on saada Apulanta-metsiä istutettua ympäri Suomen kaikkien ihailtaviksi.
”Ne ovat konkreettisia, kauniita kädenjälkiä tällaisista yhteisistä päivistä.”
Sipe sanoo suhteensa metsään olevan hyvin läheinen.
”Metsä on mun kirkko, mun voimapaikka ja henkisen latautumisen pyhättö. Heinolan kotini on keskellä metsää järven rannalla, ja siitä lähtee suojellut metsät heti kotipihalta.”
Apulannan tavoitteena on saada miljoona puuta maahan. Se tuntuisi hyvältä määrältä ja tähän saakka faneille on jaettu muutama satatuhatta koivun siementä ja istuttamalla on alkuun laitettu muutama tuhat puuta.
”Mutta ei me sataan tuhanteen lopeteta. Se on hyvä välitavoite”, Sipe sanoo.
Metsänhoidolle Apulannan tavoitteena on, ettei istutettavia metsiä hoidettaisi ns. puupeltoina vaan pyrittäisiin lisäämään luonnon monimuotoisuutta.
”Sehän ei ole välttämättä meidän asiamme, mutta me voimme laittaa puut maahan. Nämä puut sitovat hiiltä ja tuottavat happea ainakin 60 vuotta ja toivomme kyllä tänne mahdollisimman monimuotoista luontoa”, Toni sanoo.
Teksti Matti Turtiainen
Lue Minusta kasvaa puu - istutustalkoista lisää tästä.
Kuvat Jaakko Meyn.
Ajankohtaista
Vanhoja metsiä suojellaan osana EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpanoa
Valtakunnallinen
Ehdotus vanhojen metsien kansallisiksi kriteereiksi on parhaillaan lausuntokierroksella. Kriteereitä on valmisteltu, koska EU:n biodiversiteettistrategian mukaan EU:ssa jäljellä olevat luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät on suojeltava tiukasti. Suojelun toteuttamiseksi on määriteltävä, mitkä metsät ovat luonnontilaisia metsiä ja mitkä vanhoja metsiä.
EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoa kohti – edunvalvonnan kärkenä järkevyys
Valtakunnallinen
EU:n ennallistamisasetus tulee pian voimaan, sillä se on hyväksytty sekä Euroopan parlamentissa että jäsenmaita edustavassa neuvostossa. Voimaantulon myötä asetuksen toimeenpano on Suomessakin aloitettava. MTK on tehnyt asiassa aktiivista edunvalvontaa jo usean vuoden ajan. Vaikuttamistyö jatkuu myös toimeenpanovaiheessa.
Tutustu OmaMetsän uusiin ominaisuuksiin
Valtakunnallinen
OmaMetsä palvelut uudistuvat hurjaa vauhtia. Metsänhoitoyhdistyksien jäsenpalvelusta on rakentunut kilpailuvaltti, joka tuottaa metsänomistajajäsenilleen lisäarvoa. Uudistus varmistaa metsänomistajalähtöistä päätöksentekoa tukevaa tietoa. Tiedolla voidaan tukea metsänomistajien liiketaloudellisia puunmyyntien ja hoitotoimien suunnitteluja sekä vahvistetaan metsänomistajan omaa metsäsuhdetta. OmaMetsä palvelun uusissa ominaisuuksissa on otettu huomioon molempia. Palvelut kehittyvät ja uusia ominaisuuksia otetaan jatkuvasti käyttöön.
