Ensimmäinen "Viestintää tukeva työnantaja" -palkinto Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle

Valtakunnallinen

Metsämiesten Säätiö lanseerasi maaliskuussa uuden Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon metsäalalle. Palkinnon avulla Säätiö haluaa nostaa esille metsäalan työnantajia ja heidän käytäntöjään, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitä henkilökohtaiseen viestintään eli metsäalan positiiviseen esiintuontiin esim. kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Esityksiä palkinnon saajaksi Säätiö ottaa vastaan kotisivullaan olevalla lomakkeella anonyyminä tai ehdottajan nimen kanssa.

Ensimmäinen Viestintää tukeva työnantaja -palkinto on nyt myönnetty Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle, kertoo Metsämiesten säätiö tiedotteessaan (9.4.2023). Palkinto käsittää 2 000 euron rahapalkinnon sekä kunniakirjan. Lisäksi palkinnon saaja saa käyttöönsä sen viestinnällisestä yhteiskuntavastuusta kertovan tunnuksen. 

Palkintoesityksessä ehdotettiin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalaa palkinnon saajaksi seuraavasti: ”Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan henkilöstöstä useampi osallistuu aktiivisesti metsäkeskusteluun somekanavissa. Vaikuttaa ulkoa päin katsottuna, että työnantaja suhtautuu myönteisesti keskusteluun osallistumiseen ja tukee osallistujia keskustelussa sekä jaksamisessa. Työnantaja selvästi näkee viestinnän keinona ajaa tehtäväänsä, metsänomistajien edun puolustamista.”

”On mukava kuulla, että viestintämme näkyy ulospäin. Kiitämme palkinnosta. Se kannustaa meitä jatkamaan ja kehittämään henkilöstömme viestintää edelleen”, iloitsee Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki

Mhy Pohjois-Karjalassa kannustava ja positiivinen asenne viestintään

”Kaikki toimihenkilömme ovat asiantuntijoita ja kaikki kykenevät viestimään omasta työstään. Meillä on salliva, kannustava ja positiivinen asenne kaikkeen viestintään, tietysti kilpailulain puitteissa. Toimihenkilöt ottavat videoita työstään ja laittavat niitä talon sisäiseen Whatsapp-ryhmään, josta sitten meidän viestintävastaavamme asiakkuuspäällikkö Hannele Ärväs nostaa niitä Instagramiin, Facebookiin ja viestipalvelu X:ään sekä nettisivuillemme sopivilla saatesanoilla. Näin aineistoa kertyy mukavasti ja toimihenkilöiden ei tarvitse opiskella eri kanavien julkaisukäytäntöjä. Olemme aktiivisesti mukana somekeskusteluissa etenkin viestipalvelu X:ssä. Erityisasiantuntija Sakari Tikka on meidän näkyvin persoona siellä.”, kertoo Välimäki.

”Kannustamme toimihenkilöitä erityisesti olemaan yhteydessä paikallislehtiin ja tarjoamaan juttuaiheita. Näin saammekin kymmeniä juttuja vuodessa läpi. Lisäksi teemme mielipidekirjoituksia maakunta- ja paikallislehtiin. Paikkakunnilla asuvien lisäksi täältä muualle muuttaneet sekä kesäasukkaat lukevat niitä tarkasti. Tärkeää on huolehtia myös nuorten metsätietoudesta. Yhteistyökoulujen kanssa on aktiivista, meillä on muun muassa oma kummikoulu sekä teemme yhdessä esimerkiksi 4H:n kanssa metsätapahtumia kouluille. Lisäksi yhteistyötä on myös päiväkotien kanssa”, jatkaa Välimäki.

”Positiivisella viestinnällä vaikutamme omaan työhyvinvointiimme, luomme positiivista virettä metsien hoitoon, työn sujumiseen ja vaikutamme työnantajaimagoomme. Some on oiva kanava herättää kiinnostusta metsäalan opiskelijoihin, tuleviin metsäalan ammattilaisiin, päin. Viestinnän toimenpiteet ovat aktiivinen suunnittelun aihe myös johtoryhmätyössä ja mukana hallitukselle raportoinnissa”, toteaa Välimäki.       

Omasta työstä ja omasta osaamisesta rehellisesti ja persoonallisesti kertomalla muovataan käsityksiä metsäalasta. Näin päivittäinen työ metsässä ja muissa tehtävissä saa osaajan kasvot ja metsäalan monipuoliset työtehtävät tulevat tutuiksi. Samalla tulee näkyväksi, miten metsäalan työtehtävissä yhteensovitetaan metsänomistajien tavoitteita sekä metsään liittyviä erilaisia taloudellisia-, ekologisia-, virkistyksellisiä- ja kulttuurillisia arvoja. 

Metsätyö ja siihen liittyvä osaaminen ei ole enää lähtökohtaisesti tuttua metsäalan ulkopuolella

”Metsätyö ja siihen liittyvä osaaminen ei ole enää tänä päivänä lähtökohtaisesti tuttua metsäalan ulkopuolella. Mikä ei näy, sitä ei tunne ja sitä ei ole olemassa. Ja sellaista on myös mahdoton arvostaa. On tärkeää, että Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjala kannustaa ja tukee henkilöstöään viestimään työstään ja osaamisestaan. Metsänhoitoyhdistykselle ulkoinen viestintä on myös keskeistä metsänomistajien ja oman toiminnan edunvalvontaa”, toteaa Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä.

Metsäalan, sen yritysten ja yhteisöjen tulevaisuus rakentuu luottamukseen. Sen rakentamisessa ei riitä ainoastaan hyvin tehty työ metsässä. Alan on tuotava osaaminen näkyväksi ja siinä viestinnän rooli on keskeinen. 

Palkinnon myöntänyt Metsämiesten Säätiö on 1948 perustettu yleishyödyllinen säätiö, jonka tehtävänä on metsäalan kehittäminen sekä alalla toimivien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. Säätiö jakaa saamiaan lahjoituksia sekä omia sijoitustuottoja alalle tavoitteellisin apurahoin ja stipendein lähes kahden miljoonan euron arvosta vuosittain.


Lisätietoja:
www.mmsaatio.fi/stipendit-ja-palkinnot/viestintaa-tukeva-tyonantaja-palkinto.html
Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalan johtaja Harri Välimäki, puh. 050 379 9112
Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä, puh. 050 598 9920

Ajankohtaista

  1. Metsävisan voitosta kisattiin Solvallan metsissä

    Metsävisan voitosta kisattiin Solvallan metsissä

    Valtakunnallinen

    Yläkoulujen valtakunnallisen Metsävisan finaali järjestettiin 23. toukokuuta Espoossa. Loppukilpailuun kutsuttiin 50 alkukilpailussa parhaiten pärjännyttä nuorta. Haastavassa kisassa voittajaksi selviytyi Ilari Kämäräinen Vaalan yhtenäiskoulusta. Metsänhoitoyhdistykset ja MTK ovat tarjonneet jo 10 vuoden ajan kesätöitä hyvin pärjänneille visailijoille.

    Lue lisää
  2. Apulanta-metsä syntyi Rantasalmelle

    Apulanta-metsä syntyi Rantasalmelle

    Valtakunnallinen

    Rantasalmen kunnan metsään istutettiin parituhatta koivun tainta viime viikonloppuna Apulannan fanien talkoovoimin. Apulannan ja istuttajien toiveena on monimuotoinen metsä, joka tarjoaa virkistystä puun tuotannon ohella.

  3. OmaMetsään uusi arvopohjaista metsänhoitoa tukeva tulevaisuusosio

    OmaMetsään uusi arvopohjaista metsänhoitoa tukeva tulevaisuusosio

    Valtakunnallinen

    Metsänhoitoyhdistysten sähköisen palvelukanavan OmaMetsän uuden tulevaisuusosion avulla metsänomistaja voi tarkastella metsänsä tulevaisuutta erilaisten arvovalintojen näkökulmasta.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset