MTK ja SLC veivät metsänomistajien viestiä Säätytalolle
Valtakunnallinen
Hallitusneuvottelut käynnistyivät vapun jälkeen Säätytalolla. MTK ja SLC jättivät esityksensä hallitusohjelmaan viime keskiviikkona. Metsänomistajien viesti oli keskeisessä asemassa. Suomen tulee tehdä vaikuttavaa EU-politiikkaa, jossa metsien kasvu ja jalostus talouden kivijalkana on turvattu.
Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit neuvottelevat parhaillaan ohjelmaa tulevan pääministerin Petteri Orpon hallitukselle. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto sekä sen ruotsinkielinen sisarjärjestö SLC kannustavat hallitusta hyödyntämään ohjelmassaan rohkeasti luonnonvara-alan kasvupotentiaalin.
Tuottajajärjestöjen edustajat tapasivat Säätytalon edessä hallitusneuvotteluissa mukana olevien puolueiden puheenjohtajia. Pääviestit koskivat erityisesti metsäsektoria.
Metsäsektorin merkittävä osuus koko kansantalouden arvonlisäyksestä on turvattava, eikä alan toimintaedellytyksiä saa heikentää. Tärkeintä on säilyttää metsäpolitiikan päätäntävalta kiistattomasti kansallisella tasolla. Hallituksen kannattaa panostaa monin eri keinoin metsien kasvun ja terveyden lisäämiseen. Hakkuiden lisääminen ei ole uhka metsien hiilinieluille eikä luonnon monimuotoisuudelle, MTK ja SLC evästivät hallitusneuvottelijoita.
”Metsät ovat edelleen kiistatta selkeitä hiilinieluja. Fossiilisista polttoaineista luopuminen ja Suomen kokonaispäästöjen lasku on pääroolissa ilmastopolitiikassa. Maanomistajien hiilivarannot ovat merkittävässä roolissa päästötavoitteisiin tähdätessä, mutta tulevan hallituksenkin on tärkeää muistaa, että nieluille löytyy aina omistaja”, MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola painottaa.
Metsien hiilivarantojen ja puupääoman määrän kasvattaminen on mahdollista metsänhoitotoimien oikea-aikaisuudella sekä esimerkiksi lannoituksella. MTK toivookin tulevalta hallitukselta, että tiukasta talouslinjasta huolimatta, metsätalouden Metka -rahoitus tulisi turvata. Metka korvaa Kemera-tukijärjestelmän vuoden 2024 alusta alkaen. Tukea voi hakea moniin metsänhoitoa edistäviin toimenpiteisiin.
”Metsien kasvun hidastuminen on ollut yksi suurimmista syistä metsämaan hiilinielujen pienentymiseen. Tulevan hallituksen tulee hahmottaa, että metsänhoidolla on tärkeä rooli, kun kunnianhimoisiin päästötavoitteisiin tähdätään”, Mäki-Hakola kommentoi.
Suomessa metsänomistajia on yli 600 000. Ei ole yhtä oikeaa tapaa omistaa metsää, ja tämä tulee hyvin ilmi tuoreessa myös Metsänomistaja 2020 -tutkimuksessa. Metsien talouskäytön rinnalla on metsänomistajille tarjottava myös vapaaehtoisuuteen perustuvia suojeluohjelmia. Näistä esimerkkinä ovat METSO- ja Helmi -ohjelmat, joiden rahoituksen säilymisen puolesta MTK vetosi muodostettavaan hallitukseen yhdessä SLL ja WWF:n kanssa.
Ajankohtaista
Yksityismetsissä mahdollisuus monipuolisiin hyötyihin
Valtakunnallinen
Tapion julkaisema raportti metsäbiotalouden arvoketjuista tuo esille metsätalouden merkitystä Suomen taloudelle. Pohjoiset metsänhoitoyhdistykset arvioivat, että yksityismetsät tarjoavat mahdollisuuksia luoda hyvinvointia nykyistä monipuolisemmin. Tämä edellyttää metsänomistajan päätösvallan kunnioittamista, uusien markkinoiden kehittämistä sekä kannustusta hyvään metsän- ja luonnonhoitoon.
Ensimmäinen "Viestintää tukeva työnantaja" -palkinto Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Karjalalle
Valtakunnallinen
Metsämiesten Säätiö lanseerasi maaliskuussa uuden Viestintää tukeva työnantaja -palkinnon metsäalalle. Palkinnon avulla Säätiö haluaa nostaa esille metsäalan työnantajia ja heidän käytäntöjään, jotka rohkaisevat ja tukevat työntekijöitä henkilökohtaiseen viestintään eli metsäalan positiiviseen esiintuontiin esim. kouluissa, sosiaalisessa mediassa, lehdissä ja radiossa. Esityksiä palkinnon saajaksi Säätiö ottaa vastaan kotisivullaan olevalla lomakkeella anonyyminä tai ehdottajan nimen kanssa.
Metsänomistajien tyytyväisyys puukauppaan nousussa – Puukauppa kilpailutetaan entistä useammin metsänhoitoyhdistyksen avulla
Valtakunnallinen
Metsänomistajien tyytyväisyys ja aktiivisuus puukauppaan on kasvussa, selviää kevään Metsätutka-kyselystä. Vaikka viime vuosina on tehty puukauppaa ahkerasti, on kolmanneksella metsänomistajista puunmyyntiaikomuksia myös kuluvalle ja ensi vuodelle. Puun hinnan nousun merkitys puukauppaan kannustavana tekijänä on myös noussut voimakkaasti.
