MTK: Pohjois-Suomea koskevien lakien uudistamisilla selkeytettäisiin saamelaisten ja metsänomistajien asemaa

Lapin metsätalouspäivillä puhunut MTK:n metsäjohtaja Marko Mäki-Hakola korosti puheenvuorossaan, että Lapin metsien käytön yhteensovittamista voidaan edistää uudistamalla aluetta koskevaa lainsäädäntöä. Sekä saamelaisia että porotaloutta koskevia lakeja on uskallettava uudistaa.

Lapin metsätalouspäivät keräsivät Rovaniemelle yli 400 metsäalan ammattilaista. Marko Mäki-Hakola haastoi iltatilaisuuden puheessaan kaikkia pohtimaan miltä Lappi, ja alueen metsät tuntuvat omassa sydämessä. Yhdessä löydämme ratkaisut alueen haasteisiin.

Lapin metsillä on loistavia mahdollisuuksia, mutta myös runsaasti erityispiirteitä.

”Saamelaiskulttuuri ja poronhoito ovat Lapin erityisyyksiä. Meidän pitää pystyä parempaan saamelaisten aseman turvaamisessa. Tulevan hallituksen on uskallettava tarkastella niin saamelaiskäräjiä, poronhoitoa kuin porovahinkojakin koskevaa lainsäädäntöä. Erityislainsäädäntöä uudistettaessa tulee painottaa eri maankäyttömuotojen ja intressien käyttömuotojen yhteensovittamista ja välttää mahdollisten ristiriitojen syntymistä”, Mäki-Hakola painotti.

Tulevalla hallituskaudella tulisi selvittää mm. poronhoitolakien toimivuutta yksityisen omaisuudensuojan, ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen näkökulmasta. Samalla tulisi arvioidatarpeet eriyttää lainsäädännössä saamelaisten kotiseutualue ja erityinen poronhoitoalue sekä muu poronhoitoalue yksityismaiden osalta. Saamelaiskäräjälakia uudistettaessa on hyvä muistaa, että alueella on myös yksityistä maanomistusta. Käytäntöjä, joita tarkoitetaan valtion maita koskeviksi, ei tule ulottaa yksityismaille.

”MTK on huolissaan yksityismetsien päätymisestä suurpiirteisen metsäpolitiikan pelinappulaksi. Esimerkiksi saamelaisalueilla on valtion maiden lisäksi yksityismetsää. Saamelaiskäräjälaki tulisikin uudistaa niin, että on selkeästi määritelty, että mahdolliset neuvotteluvelvoitteet koskevat vain valtion maita ja niillä toteutettavia hankkeita.”

Ilmastomuutoksen haastaessa myös porotaloutta, kannattaisi sitä koskevien vahinkojen korvaamiseen liittyvä lainsäädäntö arvioida, jotta varmistettaisiin, että esimerkiksi porokuolemia koskevat korvaukset kohdentuisivat oikeidenmukaisesti ja olisivat nopeammin saatavilla.

Mäki-Hakola korosti puheenvuorossaan vilpitöntä ja eteenpäin katsovaa keskustelua yhteiskunnan sekä metsänomistajien välillä. Vaikka Lapin metsäalueissa on paljon sille ominaisia erityispiirteitä, pätee keskustelu yksityismaiden ympärillä koko Suomeen. Metsänomistajien ääni ei saa jäädä päättäjiltä kuulematta, jatkossakaan.

”Voisiko tämä pohjoisen lakipaketti toimia esimerkkinä siitä, että keskitymme enemmän toistemme tukemiseen. Oli sitten kyse metsänomistajan metsien käytöstä, porotaloudesta tai saamelaisen asemasta.”