MTK:n Mikko Tiirola: Luontoa ei suojella komission, vaan Suomen ja suomalaisten vuoksi
Valtakunnallinen
”Metsänomistajat ovat sitoutuneita kestävään metsätalouteen. Tämä vaatii kuitenkin ennakoitavuutta”, metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola korosti metsävaltuuskunnan vuosikokouksen avauspuheessaan Hanasaaressa 2. marraskuuta.
MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola nosti metsävaltuuskunnalle pitämässään puheessaan esille kirjauksia uudesta hallitusohjelmasta, jotka ovat hyvä lähtökohta parhaillaan käynnissä olevien luontopolitiikan linjausten valmistelulle. Suomen kansallinen biodiversiteettistrategia ja Suomessa tehtävä EU:n biodiversiteettistrategian toimeenpano on yhteensovitettava äskettäin päätetyn kansallisen metsästrategian kanssa.
”Metsänomistajat tekevät ylisukupolvisia panostuksia ja näin ollen me metsänomistajat tarvitsemme ennakoitavuutta. Tätä voidaan edistää sisällyttämällä kansalliseen biodiversiteettistrategiaan ja EU-sitoumuksiin tasapainoiset kirjaukset”, Tiirola korosti.
Suhdanteet ja poliittiset päättäjät vaihtuvat, mikä vaikuttaa toimintaympäristöön. Kansallinen biodiversiteettistrategia on hallinnonalat ylittävä ja ylivaalikautinen, joten sen kautta on mahdollisuus katsoa asioita pidemmällä aikavälillä. Lisäksi sen kautta voidaan vahvistaa Suomeen yhteistä ääntä EU:ssa käytävää metsäkeskustelua varten.
”Metsien vapaaehtoisen suojelun lähtökohta ja sen tarvitseman rahoituksen varmistaminen, luonnon kannalta vaikuttava ja yhteiskunnan kannalta kustannustehokas toimien kohdentaminen sekä myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden varmistaminen tuovat hyväksyttävyyttä, vakautta, ennakoivuutta ja kaivattua metsärauhaa”, Tiirola taustoitti.
MTK ja SLC ovat omalta osaltaan mukana luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Järjestöjen yhteisen luonnon monimuotoisuuden tiekartan on määrä valmistua lähikuukausien aikana.
”Luontopolitiikassakaan omia henkseleitä ei pidä ottaa komission vyön lisäksi käyttöön. Suomi tekee kyllä osansa kansainvälisiin tavoitteisiin pääsemiseksi, mutta omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Luontoa ei suojella komission, vaan Suomen ja suomalaisten vuoksi.”
Yksityisten metsänomistajien kannalta yksi merkittävimpiä kokonaisuuksia on luonnontilaisten ja vanhojen metsien kriteerien määrittely ja niiden metsien suojelu. Kun kriteerejä määritellään, pitää hallituksen huolehtia, että yksityismailla niiden vapaaehtoisen suojelun toteuttamiseen vaadittavat rahoitukset ratkaistaan samassa yhteydessä.
”Ei saa käydä niin, että huomaamme vanhojen metsien kriteerit määritellyksi niin, että puun ostajat karttavat kohteita, mutta korvauksiakaan ei makseta. Metsänomistajan on vaikeaa pysyä mukana, jos ilmastotoimena houkutellaan kiertoaikojen jatkamiseen ja monimuotoisuuden edistämiseksi lahopuun lisäämiseen, mutta tämä johtaisi sitten suojeltavan vanhan metsän statukseen”, paalutti Tiirola.
Lisätietoja: MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola, mikko.tiirola@mtk.fi +35844 538 4280
Ajankohtaista
Koneen Säätiöltä merkittävä rahoitus MTK:lle
Valtakunnallinen
Koneen Säätiön Metsän puolella -aloite myöntää yhteensä 2,2 miljoonaa euroa kolmelle hankkeelle, jotka edistävät luonnonarvomarkkinan käynnistymistä Suomessa. MTK:lle säätiö myöntää 500 000 euroa. Rahoituksella kehitetään metsänomistajalähtöisiä luontoarvomarkkinapalveluita. Yhteensä Metsän puolella -aloite myöntää 2,2 miljoonaa euroa kolmelle suomalaiselle hankkeelle. MTK:n lisäksi yksi hankkeista on metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen.
MTK: METSO-ohjelman rahoitus on turvattava myös jatkossa
Valtakunnallinen
Valtioneuvosto hyväksyi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman eli METSO-ohjelman vuonna 2014. Nykyisen ohjelmakauden on määrä jatkua vuoden 2025 loppuun saakka. MTK on ollut mukana työryhmässä valmistelemassa uutta ohjelmakautta, joka alkaisi vuoden 2026 alussa. MTK:n ympäristöasiantuntija Heli Siitarin mukaan on välttämättömänä, että maanomistajia vapaaehtoiseen suojeluun kannustavan työkalun riittävä rahoitus turvataan myös jatkossa.
