Näin varmistat, että lintujen pesimäaikaiset rajoitukset tulevat huomioiduksi
Valtakunnallinen
Metsälakiin ja luonnonsuojelulakiin esitetään muutoksia, joiden tavoitteena on täsmentää EU:n lintudirektiivin toimeenpanoa Suomessa. Lakimuutosten taustalla on EU:n tuomioistuimen ratkaisu, joka täsmensi lintudirektiivin tulkintaa.
Käytännössä muutos tarkoittaa sitä, että ennen hakkuita on arvioitava aiempaa tarkemmin, pesiikö kohteella lintuja ja voiko hakkuu vaarantaa pesinnän. Erityistä huomiota vaativat rehevät lehtipuuvaltaiset metsät, korvet ja rantametsät sekä kohteet, joilla tiedetään esiintyvän uhanalaisia lintulajeja tai petolintujen pesiä.
Lakiesityksen mukaan puunkorjuu olisi kiellettyä näillä kohteilla pesimäaikana: Pohjois-Suomessa 1.5.–31.7. ja muualla Suomessa 15.4.–15.7. Lisäksi pesintäaikana tulee säästää järeät haavat, kolopuut ja pystylahopuut sekä varmistaa, ettei aktiivisia pesiä vahingoiteta.
Kyse ei kuitenkaan ole täydellisestä hakkuukiellosta pesimäaikana, vaan siitä, että toimenpiteet suunnitellaan huolellisesti ja lintujen pesintä turvataan osana normaalia metsätaloutta.
Metsänhoitoyhdistys auttaa huolehtimaan, että hakkuut tehdään oikein
Puukauppa on metsänomistajalle taloudellisesti merkittävä päätös, jossa vastuullisuus, lainsäädäntö ja omat tavoitteet kulkevat käsi kädessä. Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijat tuntevat muuttuvan sääntelyn ja varmistavat, että lintujen pesimäaika huomioidaan osana puukauppaa ja metsänhoidon suunnittelua.
Metsänhoitoyhdistyksen asiantuntijapalvelun toimintamallit auttavat varmistamaan, että lintujen pesimäaika ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan jo hakkuuta suunnitellessa. Metsänomistajan ei tarvitse jäädä yksin pohtimaan pesimäaikaisia rajoituksia, kohteen erityispiirteitä tai sitä, milloin hakkuu kannattaa toteuttaa. Asiantuntija huolehtii siitä, että hakkuu suunnitellaan oikeaan aikaan ja oikealla tavalla niin että sekä metsänomistajan tavoitteet että lakisääteiset velvoitteet täyttyvät.
Omatoimisen metsänomistajan kannattaa huomioida nämä asiat
Hankintahakkuita suunnittelevan metsänomistajan on hyvä huomioida lakimuutokset jo hyvissä ajoin ennen työn aloittamista.
Erityisesti hakkuukohteessa tulee arvioida, sijaitseeko se rehevässä lehtimetsässä, korvessa tai rantametsässä, joissa hakkuita rajoitetaan pesimäaikana lakiesityksen mukaisina ajankohtina. Samoin on syytä tarkistaa, onko alueella tiedossa harvalukuisten uhanalaisten tai suurten petolintujen pesiä.
Puunkorjuun yhteydessä pesintäaikana tulee säästää järeät haavat, kolopuut ja pystylahopuut, joissa linnut useimmiten pesivät. Jos aktiivinen pesä löytyy työn aikana, sitä ei saa vahingoittaa, vaan pesä tulee kiertää ja säästää.
Maanomistajan tiedonsaantioikeus paranee
Lakimuutoksella vahvistetaan myös maanomistajan oikeutta saada tietoonsa omien metsiensä lintulajien esiintymätiedot. Tämä tarkoittaa, että maanomistaja voi metsäkeskuksesta tai ympäristöviranomaiselta pyytää tiedon myös salassa pidettävien lintulajien esiintymätiedoista, mukaan lukien suurten petolintujen pesätiedot. Valitettavasti uusi linjaus koskee tällä hetkellä vain lintulajeja. MTK on edellyttänyt, että maanomistaja saa automaattisesti tiedon kaikkien lajien esiintymätietojen osalta.
Miksi muutoksia lakeihin tehdään?
Lakimuutosten taustalla on EU:n lintudirektiivi, joka kieltää lintujen tahallisen tappamisen, pesien ja munien tuhoamisen sekä lintujen häirinnän erityisesti pesimäaikana.
Suomessa pesimäaikaisia hakkuita on tähän asti voitu tehdä varsin normaalisti, mutta EU-tuomioistuin linjasi, että myös toiminta, jonka tarkoituksena ei ole lintujen tappaminen tai häirintä, mutta joka voi sitä aiheuttaa, voidaan tulkita tahalliseksi. Tämä tarkoittaa, että myös metsänhakkuissa lintujen pesintä on huomioitava aiempaa tarkemmin.
MTK on korostanut lainvalmistelussa erityisesti sitä, että metsätalouteen liittyvien velvoitteiden tulee olla selkeitä, ennakoitavia ja yhdenmukaisia kaikille maanomistajille. Siksi on tärkeää, että sääntely kirjataan nimenomaan metsälakiin, jolloin metsänomistajalla on selkeä käsitys siitä, miten omassa metsässä voidaan toimia.
Lakimuutosten tavoitteena ei ole estää metsätaloutta, vaan varmistaa, että metsien käyttö ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen kulkevat rinnakkain myös tulevaisuudessa.
Lakimuutokset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Muutosten on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian kevään aikana. Näin kevään ja alkukesän hakkuita ei jouduta toteuttamaan epäselvässä tilanteessa.
Kirjoittaja ja lisätiedot:
Lea Jylhä, lea.jylha@mtk.fi
asiantuntija, metsäpolitikka- ja lainsäädäntö
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistykset Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä
Valtakunnallinen
Tavoitteena entistä vahvempi palvelu metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fuusiosta. Fuusion myötä syntyy entistä vahvempi metsänomistajien oma asiantuntijaorganisaatio
MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan
Valtakunnallinen
Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Juurikääpä leviää pohjoiseen – ensimmäiset havainnot männynjuurikäävästä tehty Pohjois-Pohjanmaalla
Valtakunnallinen
Juurikääpäsienten aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat n. 50 milj. € maassamme. Tuhot ovat suurimmat Etelä-Suomessa. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa harvakseltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vanhoissa, yli-ikäisissä ja tiheissä tuoreen kankaan kuusikoissa.
