Uudistettu lunastuslaki on merkittävä parannus omaisuudensuojaan
Valtakunnallinen
MTK on ajanut lunastuslain uudistamista pitkäjänteisesti. Toteutunut uudistus on iso ja tärkeä parannus maanomistajien omaisuudensuojaan. Suomen hallitus jatkaa omaisuudensuojan parantamista selvittämällä voimansiirtolinjojen lunastamisesta määrättäviä korvauksia sekä metsän arvioinnin arviointikäytäntöjen uudistamistarpeita.
Lunastuslain korvausperusteiden uudistus tarkoittaa konkreettisia muutoksia. Jatkossa korvaus tulee määrittää markkina-arvoon perustuen sekä määritettävä tavalla, joka johtaa omaisuuden korkeimpaan arvoon, minkä päälle määrätään +25%:n korotus kohteen- ja haitankorvaukselle. Myös asunto- ja elinkeinotakuuta vahvistetaan, eli lunastuksen kohteen pitää pystyä hankkimaan lunastuskorvauksella lunastuskohdetta vastaava. Lisäksi kuntien arvonleikkausmahdollisuus poistetaan, mikä parantaa maanomistajien neuvotteluasemaa kuntien maanhankinnassa. Hyväksyessään lunastuslain uudistuksen, eduskunta edellytti, että hallitus kiirehtii voimansiirtolinjojen lunastamisesta määrättäviä korvauksia koskevaa selvitystä.
Lunastuslain uudistus on tullut voimaan 1.8.2025 alkaen ja siten sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa niissä vapaaehtoisissa sopimustilanteissa ja viranomaisprosesseissa, joissa viimesijainen korvauksenmääritys toteutetaan lunastuslain mukaisessa järjestyksessä ja maanmittauslaitoksen toimituksessa. Näitä tilanteita ja prosesseja ovat mm. sähköjohtojen, vesi- ja viemäröintiputkien sekä datakaapeleiden sijoittamis- ja puustonpoistosopimukset, väylähankkeiden korvaussopimukset, telemastojen vuokrasopimukset, kuntien maakauppasopimukset, kaavoitukseen tai luonnonsuojelulakiin perustuvan käytönrajoituksen korvaussopimukset. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää infrahankkeissa puustonpoistosopimuksiin ja niiden korvausperusteisiin.
Metsänomistajan muistilista neuvotteluissa toimijoiden kanssa sekä viranomaismenettelyissä
- Valmistaudu vaatimaan markkina-arvoon perustuvaa korvausta + 25 %
- Rakenna korvausvaatimuksesi aina korkeimman markkina-arvon mukaisesti. Metsän arvomäärityksen osalta laske mikä arviointimenetelmä tuottaa parhaan lopputuloksen (mm. summa-arvo, tuottoarvo, kauppa-arvo).
- Oleellista on perustella vaatimuksensa laadukkaasti.
- Kiinnitä huomiota korvausrakenteisiin ja vaadi erittelyä kohteen-, haitan- ja vahingonkorvauksista. Vaadi puusto kohteenkorvaukseksi.
- Arvioi toteutuuko asunto- ja elinkeinotakuu tapauksessasi ja vetoa tähän, mikäli sinulle aiheutuu haittaa esimerkiksi metsäelinkeinon näkökulmasta.
- Laske kannattaako puuston poistosta tehdä sopimus toimijan kanssa ennen lunastustoimitusta vai jättää puusto toimituksen arvioitavaksi.
- Käytä osaavaa asiamiestä ja varmista, että hän tietää lakimuutoksesta ja sen tuomista mahdollisuuksista.
- MTK Keskusliitto järjestää syksyllä 2025 Maankäytönwebinaarisarjan, jonka yhtenä osana on uudistettu lunastuslaki. Lisätietoa tulossa myöhemmin syksyllä.
Juho Ikonen
Maankäytön asiantuntija
Maaseudun elinvoimalinja
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Ajankohtaista
Metsänhoitoyhdistykset Keski-Savo ja Pohjois-Savo suunnittelevat yhdistymistä
Valtakunnallinen
Tavoitteena entistä vahvempi palvelu metsänomistajille. Metsänhoitoyhdistys Keski-Savon ja Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savon hallitukset ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen fuusiosta. Fuusion myötä syntyy entistä vahvempi metsänomistajien oma asiantuntijaorganisaatio
MTK vauhdittaa luonnonarvomarkkinoita perustamalla ostajarenkaan
Valtakunnallinen
Ympäristöministeriö julkaisi 1. kesäkuuta luonnonarvomarkkinoiden kansallisen tiekartan, jonka yhteydessä korostettiin ostajien keskeistä roolia markkinoiden käynnistämisessä ja kasvattamisessa. Kehityksen vauhdittamiseksi Suomeen perustetaan uusi yhteistyömalli, ostajarengas, kertoo MTK:n toiminnanjohtaja Jyrki Wallin.
Juurikääpä leviää pohjoiseen – ensimmäiset havainnot männynjuurikäävästä tehty Pohjois-Pohjanmaalla
Valtakunnallinen
Juurikääpäsienten aiheuttamat vuotuiset menetykset ovat n. 50 milj. € maassamme. Tuhot ovat suurimmat Etelä-Suomessa. Kuusenjuurikääpä aiheuttaa kuusentyvilahoa harvakseltaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun vanhoissa, yli-ikäisissä ja tiheissä tuoreen kankaan kuusikoissa.
