Kokemukset Metsävisasta ja oppiminen

Valtakunnallinen

Metsävisa on mukavan haastava. Se sisältää jo koulussa opetettuja asioita, jolloin ei tule tunnetta, ettei tietäisi mitään. Kokeessa pystyy myös hyvin soveltamaan koulussa opetettuja asioita kysymyksiin, mitkä aluksi kuulostavat vaikeilta. Tietenkin kokeessa on myös vaikeampia kysymyksiä, joten pitää olla myös vähän kiinnostunut metsistä. Itselleni vaikeimmat kysymykset liittyivät metsätalouteen, ja metsän kestävään käytökseen. Koska en ollut ikinä perehtynyt niihin vapaa-ajalla. Suosittelen kaikkia osallistumaan metsävisaan, koska taidat, ja oletkin parempi kuin luulet. Lisäksi voit voittaa kesätyöpaikan. Olen itse todella tyytyväinen tulokseeni, ja kesätyö oli myös todella hyvä kokemus.

Hyvä menestyminen Metsävisassa oli suuri yllätys. En ollut kuullut visasta aikaisemmin, joten en tiennyt minkä tasoisia kysymyksiä siinä on. Oletin että ne ovat vaikeita, joten en melkein osallistunut. Mutta ajattelin, mitä pahaa voisi tapahtua, jos osallistuisin. Joten lähdin vähän vitsillä mukaan.

En harjoitellut yhtään visaan, koska koulussa oli muita kokeita. Mutta netistä onneksi löytyy edellisten vuosien visat. Katsoin niitä ja ensisilmäyksellä kysymykset vaikuttivat vaikeilta. Joten en istunut penkille tekemään visaa mitenkään voittavin mielin. Meidän koulustamme visassa ei ollut kovin monta osallistujaa, joten voitin yllättävän helpolla. Mutta en olettanut, että saisin 56/70 pistettä. Tietenkin on aina parannettavaa, mutta nyt tiedän, että en ole ihan höperö. 

Metsäasioita opetetaan koulussa todella perinteisesti. Luetaan kirjaa, tehdään tehtäviä, ja välillä katsotaan video. Muutaman kerran mennään metsään testaamaan taitoja, ja tehdään yksi kasvio. Toivoisin, että esimerkiksi kasvien tunnistamista opetettaisiin metsässä. Kasvien tuntomerkkien lukeminen on heikko tapa oppia. Kun kasvia menee katsomaan metsään, näkee oikeasti mitä sillä tarkoitetaan. Mutta mielestäni on vielä parempi tehdä omat tuntomerkit. Itse keksimät tuntomerkit ovat varsin hauskoja, ja yleensä idea tulee muista asioista, joista olet kiinnostunut. Joten kasvin muistaa paljon pidemmällä aikavälillä.

Koulussa pitäisi kertoa myös metsätaloudesta, ja sitä kautta metsän kestävästä käytöstä. Koska tällä hetkellä jollekin voi tulla sellainen kuva metsistä, että niitä pitäisi vain suojella, joka ei ole ollenkaan totta. Metsien käyttö on todella tärkeää Suomen taloudelle, mutta ei kaikkia metsiä myöskään maan tasalle voi kaataa.

Pyry Jyrkkä

koululainen

15-vuotias kesäharjoittelija Espoon Ruusutorpan koulusta, joka voitti Metsävisassa kesätyöpaikan. Hän oli viikon Suomen Metsäyhdistyksessä sekä viikon MTK:ssa ja MhyP:ssa.

Liittyvät bloggaukset

  1. Kuka määrittää puun hinnan Suomessa?

    Kuka määrittää puun hinnan Suomessa?

    Harri Huupponen

    Valtakunnallinen

    Kysyntä ja tarjonta eli markkinatalous olisi helppo vastaus. Voiko aina loppumarkkinasta johtaa suoraan puun hinnan? Ei ole voinut. Sen näyttävät tilastot selkeästi. Palaan otsikon kysymykseen. Sama kysymys tuli esitettyä jo 20 vuotta sitten. Kuka siis määrittää puun hintatason Suomessa?

    Lue lisää
  2. Hyvin harvennettu!

    Hyvin harvennettu!

    Taina Kekkonen bloggaa

    Taina Kekkonen

    Valtakunnallinen

    Edellisessä blogissani kerroin 17-vuotiaasta koivikostamme, joka oli tullut ensiharvennusvaiheeseen. Tein koivikosta leimikon, jonka annoin toimeksiannoksi Mhy:n puunkorjuupalvelulle harvennuksen toteuttamiseksi.

  3. Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi

    Älä tyydy hintatakuuseen vaan kilpailuta puukauppasi

    Pauli Rintala

    Valtakunnallinen

    Venäjän puuntuonnin loppuminen sai aikaan sen, että ensimmäisen kerran vuosikymmeniin puumarkkinat ovat alkaneet toimia markkinatalouden ehdoilla ja pelisäännöillä. Jatkuvasta kroonisesta raakapuun ylitarjontatilanteesta on siirrytty tasapainoiseen kysynnän ja tarjonnan markkinaan.

2025 © Metsänhoitoyhdistykset