Luonnon monimuotoisuuden tiekartta – hyllylle pölyttymään vai aktiiviseen käyttöön?

Valtakunnallinen

Olethan jo kuullut, että MTK ja SLC julkaisivat helmikuun alussa maa- ja metsätaloutta käsittelevän luonnon monimuotoisuuden tiekartan? Olit tai et, lukaisepa silti seuraavatkin rivit tästä aiheesta.

Saatat ehkä arvella, että keskusliitoissa papereita tulee ja menee, eivätkä ne yksittäisen metsänomistajan tai metsänhoitoyhdistyksen arkeen vaikuta. Tiekartan tapauksessa on kuitenkin niin, että jos asiat eivät lähivuosien aikana käytännön tasolla näy, jotain on mennyt pieleen.

Tiekartta on jatkoa MTK:n aiemmalle luonnon monimuotoisuutta käsitelleelle ohjelmalle. Tiekartan linjauksissa mennään aiempaa käytännönläheisemmälle tasolle, sillä tiekartan on tarkoitus olla paitsi edunvalvonnan väline, myös oman järjestötoimintamme kehittämisen ohjenuora.

Tiekarttaan on koottu runsaasti tutkimustietoa, johon pohjautuen MTK ja SLC ovat määritelleet päämäärän sekä tavoitteita ja toimenpiteitä. Tiekartan päämääränä on luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä tätä pyrkimystä tukevan toimintaympäristön aikaansaaminen.

Tiekartan keskiössä talousmetsien arvokkaiden luontokohteiden turvaaminen

Tiekartan tavoitteissa ja toimenpiteissä käsitellään yleistä järjestötoimintaa, toimintaympäristöä sekä keinoja, joilla luonnon monimuotoisuutta voidaan vahvistaa maatalousalueilla ja metsissä. Metsätalouden osalta tiekartassa keskiössä ovat talousmetsien arvokkaiden luontokohteiden turvaaminen, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden talousmetsien rakennepiirteiden (esim. säästöpuut, lahopuu, vesistöjen suojavyöhykkeet) lisääminen sekä vapaaehtoinen luonnonsuojelualueiden perustaminen ja ennallistaminen.

Tiekartan myötä luonnon monimuotoisuus on aiempaakin korostuneemmin järjestöille sekä maa- ja metsätaloudelle vastuullisuuden, varautumisen ja vaurauden asia. Kuulostaa ehkä sanahelinältä. Se, päästäänkö asiassa sanoista tekoihin, riippuu meistä jokaisesta järjestössä toimivasta luottamus- ja toimihenkilöstä sekä omien tavoitteidensa mukaisesti metsäomaisuudestaan päättävästä metsänomistajasta.

Mistäpä sitten motivaatiota toimeenpanoon? Kritiikki metsätaloutta kohtaan on julkisessa keskustelussa kovaa, ja metsätalouteen vaikuttavia lainsäädäntöaloitteita on viime vuosina tullut etenkin EU:n suunnalta kuin liukuhihnalta. Kun toimimme myös luonnon kannalta laadukkaasti, parannamme mahdollisuuksiamme välttää pakottava lainsäädännöllinen ohjaus. Ilmasto muuttuu Suomessakin, ja luonnon kannalta hyvät valinnat ovat usein järkiratkaisu myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Sitähän sanotaan, että viisas varautuu! Ympäristöllisesti kestävän toiminnan välttämätön vastinpari ei aina ole taloudellinen kestämättömyys. Esimerkiksi luontoarvomarkkinoita kehittämällä yritetään lisätä kilinää metsänomistajan taskunpohjalle.

Puolustamme omistusoikeuteen liittyvää päätäntävaltaa

Huoli pois sen suhteen, että keskusliitot ryhtyisivät määräilemään, mitä ja miten yksittäinen metsänomistajajäsen metsässään asioita tekee. Jatkossakin juuri me puolustamme etunenässä omistusoikeuteen liittyvää päätäntävaltaa. Vallan ja vapauden mukana tulee myös vastuu. Siksi haluamme lisätä metsänomistajien tietoa parhaista luonnon huomioimisen käytännöistä sekä varmistaa, että metsänomistaja saa metsänhoitoyhdistyksestä parhaat neuvot ja palvelut myös talousmetsän luonnonhoitoon, luonnonsuojelualueen perustamiseen ja ennallistamiseen.

Tiekarttaa toimeenpannaan tulevien vuosien aikana askel kerrallaan. Metsänomistajat ja metsänhoitoyhdistykset ovat erilaisia, ja sitä suuremmalla syyllä tiekartan ja sen toimeenpanon on oltava koko järjestön asia. Eiköhän siis varmisteta yhdessä, että paperi ei hautaudu hyllyyn pölyttymään!

Pssst! Käy katsomassa julkaisutilaisuuden tallenne ja tutustumassa tiekartan materiaaleihin täällä: www.mtk.fi/luonnon-monimuotoisuus

Anna-Rosa Asikainen

juristi, luonnonsuojelu, MTK ry

Liittyvät bloggaukset

  1. Samasta puusta

    Samasta puusta

    Anne Rauhamäki

    Valtakunnallinen

    Kun ylioppilaaksi kirjoitin ja sain opiskelupaikan, vannoin, etten enää pieraisekaan tänne peräkylän suuntaan. Sitten sitä jotenkin tasaantui ja järkiintyi ja kaikenlainen juureva oleminen, asuminen ja tekeminen alkoivat kiinnostaa.

    Lue lisää
  2. Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Onko väliä, kuka omistaa suomalaismetsät?

    Mikko Tiirola

    Valtakunnallinen

    Eikö ole hyvä, että omistukset siirtyvät niille, joita metsäsijoittaminen kiinnostaa? Eivätkö sijoittajaomisteiset metsät varmista sitä, että puuta tulee markkinoille passiivisia perikuntia paremmin? Eikö se ole pelkästään hyvä, että metsämaan arvo kirii ylöspäin?

  3. Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Metsän periminen ja metsä perunkirjoituksessa

    Juha Leppänen

    Valtakunnallinen

    Metsänomistajaksi päädytään edelleen useimmin perinnön kautta. Luonnollisesti se johtuu siitä, että perintö tulee usein yllättäen tapahtuvan läheisen kuoleman johdosta, eikä toimenpiteitä aktiivisen sukupolvenvaihdoksen eteen ehditä edes suunnittelemaan.

2024 © Metsänhoitoyhdistykset