Ennallistaminen onnistuu vain metsänomistajien luottamuksella
kymenlaakso
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoite. Siitä tuskin on metsänomistajienkaan keskuudessa suurta erimielisyyttä. Mutta keinoilla on väliä.
Suomen ennallistamissuunnitelmaa valmisteltaessa yksi periaate pitää sanoa selvästi: yksityismailla toimien on perustuttava maanomistajan vapaaehtoisuuteen. Siitä ei saa joustaa.
Kymenlaaksossa tämä on erityisen tärkeää. Peräti 78 prosenttia metsistä on yksityismetsiä, ja metsillä on suuri merkitys maakunnan taloudelle ja työllisyydelle. Metsänomistajia ei pidä nähdä ennallistamisen kohteina vaan kumppaneina. METSO, HELMI ja talousmetsien luonnonhoito osoittavat, että yhteistyöllä saadaan tuloksia.
Toinen iso kysymys ovat luontotyyppien määritelmät. Boreaalisten luonnonmetsien, harjumetsien ja puustoisten soiden määritelmät ratkaisevat, kuinka suuria pinta-aloja tavoitteet koskevat. Metsänomistajan pitää tietää, mitä tämän päivän luonnonhoito merkitsee tulevaisuudessa. Hyvästä teosta ei saa myöhemmin seurata käyttörajoitusta.
Kolmas kysymys on rahoitus. Jos yhteiskunta haluaa lisää ennallistamista, rahoituksen pitää olla kunnossa. Kustannuksia ei voida myöhemmin siirtää maanomistajien kannettaviksi.
Kaakkois-Suomessa suojelupaine kasvaa samalla, kun muu maankäyttö voi vähentää puuntuotantoon käytettävien metsien määrää. Samaan aikaan alueen teollisuus tarvitsee puuta.
Monimuotoisuutta ei pidä edistää metsätaloutta syrjäyttämällä. Kaakkois-Suomen metsäohjelman lähtökohta on hyvä: metsien kasvua voidaan vahvistaa yhtä aikaa monimuotoisuuden kanssa.Tarvitsemme elinvoimaisia metsiä, toimivaa metsätaloutta ja lisää monimuotoisuutta.
Vapaaehtoisuus, selkeät määritelmät ja riittävä rahoitus. Näistä ensimmäisestä ei pidä tinkiä. Luottamusta ei rakenneta pakolla.
Janne Ristola, johtaja, Metsänhoitoyhdistys Kymenlaakso
Jarmo Haimila, toiminnanjohtaja, Metsänhoitoyhdistys Kaakko
Jouni Väkevä, kenttäpäällikkö, MTK
Mielipidekirjoitus julkaistu Kymen Sanomissa 17.8. ja Kouvolan Sanomissa 18.8.
Ajankohtaista
Lausuntopyyntö Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta
Kymenlaakso
Pidämme luonnon tilan parantamista tärkeänä tavoitteena. Metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten näkökulmasta ennallistamissuunnitelman hyväksyttävyys ja toteuttamiskelpoisuus edellyttävät, että toimeenpano perustuu vapaaehtoisuuteen, omaisuudensuojaan, täysimääräisiin korvauksiin, luotettavaan tietopohjaan sekä pitkäjänteiseen rahoitukseen.
ASF-tilannekuva Mhy Kymenlaakson alueella
Kymenlaakso
Perjantaina 28.8. tehtiin uusi ASF eli sikaruttolöydös Pyhtäältä noin 40 kilometrin päässä aiemmalta ydinalueelta. ASF-tartuntavyöhykettä laajennettiin ja se ulottuu 2.9.2026 Vironlahdelta Loviisaan. Metsänomistajien näkökulmasta on tärkeää korostaa, että metsätaloustyöt voivat jatkua ASF-rajoitusalueella Ruokaviraston uuden 1.9.2026 päivitetyn ohjeistuksen mukaisesti. Metsien hoitoa, puunkorjuuta ja muita metsätalouden töitä voidaan tehdä normaalisti tartunta-alueella, kun toiminnassa noudatetaan viranomaisten ja Ruokaviraston antamia ohjeita.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma tarvitsee vielä perusteellisen korjauksen
Kymenlaakso
Luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen on yhteinen tavoitteemme. Suomalaiset metsänomistajat ovat tehneet sen eteen pitkäjänteistä työtä vuosikymmenten ajan. Metsien luonnonhoitoa kehitetään jatkuvasti, ja vapaaehtoiset suojeluohjelmat ovat osoittaneet, että parhaisiin tuloksiin päästään yhteistyöllä, ei pakolla. Siksi on tärkeää, että myös Suomen kansallinen ennallistamissuunnitelma rakentuu luottamukselle, selkeille pelisäännöille, ennakoitavuudelle ja maanomistajien oikeuksien kunnioittamiselle. Nykyisessä suunnitelmaluonnoksessa nämä tavoitteet eivät vielä täyty.
