Lausuntopyyntö Suomen ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta

Mhy Kymenlaakso on vastannut ennallistamissuunnitelmaluonnosta koskevaan lausuntopyyntöön yhdessä MTK Metsänomistajat -linjan kenttäpäällikkö Jouni Väkevän ja Mhy Kaakon, Mhy Mänty-

Saimaan sekä Mhy Etelä-Karjalan kanssa. Löydät lausuntopyynnön kokonaisuudessaan Lausuntopalvelusta.

Yleiset kommentit ennallistamissuunnitelmaluonnoksesta

Pidämme luonnon tilan parantamista tärkeänä tavoitteena. Metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten näkökulmasta ennallistamissuunnitelman hyväksyttävyys ja toteuttamiskelpoisuus edellyttävät, että toimeenpano perustuu vapaaehtoisuuteen,
omaisuudensuojaan, täysimääräisiin korvauksiin, luotettavaan tietopohjaan sekä pitkäjänteiseen rahoitukseen.

Luonnontilan parantamistoimet on sovitettava yhteen erityisesti metsän talouskäytön kanssa. Metsien käyttö on erottamaton osa sekä Kaakkois-Suomen aluetaloutta että metsänomistajien yksityistaloutta. Alueella korostuu metsäteollisuuden merkitys ja paikallisella puulla on tärkeä merkitys sen raaka-ainehuollolle. Ennallistamisen, suojelun ja muun maankäytön yhteisvaikutukset puuntuotantoon ja metsänomistajien päätöksentekoon on arvioitava erityisen huolellisesti.

Suunnitelmaluonnosta tulee täydentää monilta osin. Keskeisiä avoimia kysymyksiä ovat
metsäluontotyyppien määritelmät ja pinta-alatiedot, yksityismaihin kohdistuvien toimien
oikeudellinen asema, heikentämättömyysvelvoitteen soveltaminen, luontotiedon hallinta sekä rahoituksen ja kustannusten jakautuminen. Ilman näitä täsmennyksiä vaikutuksia metsänomistajiin, metsätalouteen, puuhuoltoon ja alueelliseen elinvoimaan ei voida arvioida riittävästi.

Suunnitelmassa on todettava korostetun selkeästi, ettei se itsessään luo yksityisille maanomistajilleuusia velvoitteita, käyttörajoituksia tai oikeusvaikutteisia päätöksiä. Yksityismailla toteutettavat toimet voivat perustua vain maanomistajan suostumukseen, ennakoitaviin korvauksiin ja selkeisiin sopimuksiin.

Metsänomistajia ei tule nähdä ennallistamisen kohteina vaan kumppaneina. Luottamus syntyy siitä,että maanomistaja tietää etukäteen, mitä vapaaehtoinen luonnonhoito, suojelu tai ennallistaminen merkitsee hänen kiinteistönsä tulevalle käytölle. Hyvästä teosta ei saa myöhemmin seurata uutta käyttörajoitusta ilman maanomistajan suostumusta ja korvausta.

Luontotyyppien ja lajien tilan parantamisen tavoitteet

Metsäluontotyyppien määritelmät, hyvä tila, suotuisa viiteala ja ennallistamistarve on erotettava selvästi toisistaan. Erityisesti boreaalisten luonnonmetsien, harjumetsien ja puustoisten soiden määritelmät vaikuttavat siihen, kuinka suuria pinta-aloja tavoitteet koskevat. Jos tunnistamisen kriteerit ja hyvän tilan kriteerit sekoittuvat, pinta-alat, ennallistamistarve ja kustannusarviot voivat vääristyä ja lisätä epävarmuutta yksityismetsien käytössä.

Lajien elinympäristöjen tilan parantaminen tulee toteuttaa ensivaiheessa tietopohjaa vahvistamalla ja kohdentamalla toimet sellaisiin kohteisiin, joissa lisätoimien tarve on jo luotettavasti tunnistettu. Jos lajeihin liittyvät toimet voivat rajoittaa alueiden käyttöä tai elinkeinotoimintaa, rajoitusten tulee perustua selkeään lainsäädäntöön ja viranomaispäätöksiin, ja niistä aiheutuvat haitat sekä ansionmenetykset tulee korvata täysimääräisesti.

Suunnitelman vaikutusarviointeja tulee täydentää olennaisesti. Metsäisiin luontotyyppeihin, metsäindikaattoreihin, soihin ja vesitalouteen liittyvillä toimenpiteillä voi olla merkittäviä vaikutuksia metsänomistajien tuloihin, puun tarjontaan, metsäteollisuuden puuhuoltoon, kuljetusketjuihin, metsäkone- ja kuljetusyrittäjiin, investointeihin, työllisyyteen ja alueelliseen elinvoimaan. Vaikutukset voivat vaihdella suuresti maakunnittain, minkä vuoksi valtakunnallinen keskiarvotarkastelu ei riitä. Asian merkitys korostuu erityisesti Kaakkois-Suomessa, jossa sijaitsee Euroopan tasolla merkittävä metsäteollisuuden keskittymä. Suojelupaineen, muun maankäytön ja ennallistamistavoitteiden yhteisvaikutuksia on tarkasteltava perusteellisesti. Jos puuntuotantoon käytettävien metsien määrä vähenee samanaikaisesti useiden ohjauskeinojen seurauksena, vaikutukset näkyvät metsänomistajien tuloissa, puun saatavuudessa, investointien edellytyksissä ja alueellisessa työllisyydessä.

Meriekosysteemien ennallistamistavoitteet

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämistä koskevat toimet tulee sovittaa yhteen olemassa olevien vesiensuojeluohjelmien, neuvonnan ja tukijärjestelmien kanssa siten, ettei kustannuksia siirretä maanomistajille tai elinkeinoille ilman korvaavaa rahoitusta.

Kaupunkiekosysteemialueiden rajaukset

Kaupunkiekosysteemialueiden rajauksissa on varmistettava, etteivät tavoitteet johda taajamien reuna-alueilla sijaitsevien yksityisten talousmetsien tai maatalousmaiden epäsuoraan suojeluun ilman maanomistajan suostumusta ja korvausta. Rajauksissa tulee erottaa selvästi kaupunkien omat alueet ja yksityiset maa- ja metsätalousalueet. Yksityisiin kiinteistöihin kohdistuvat toimet voivat perustua ainoastaan kannustimiin, neuvontaan ja vapaaehtoisiin sopimuksiin. Kaavoitusta ei tule kytkeä ennallistamisen toteuttamisen työkaluksi vaan se tulee pysyä maankäyttöä, erityisesti rakentamista, ohjaavana välineenä.

Metsäekosysteemien ennallistamista tukevat toimenpiteet

Metsäekosysteemien toimenpiteissä tulee säilyttää laaja keinovalikoima. Mitään yksittäistä metsänkäsittelymenetelmää ei tule asettaa yleiseksi ensisijaiseksi tai velvoittavaksi toimintatavaksi.

Jatkuvapeitteinen kasvatus, luonnonhoitopainotteinen käsittely, sekapuustoisuuden lisääminen, suojavyöhykkeet, lahopuun lisääminen, talousmetsälehtojen hoito ja aktiivinen hyvä metsänhoito ovat kohteesta riippuvia vaihtoehtoja.

Monimuotoisuutta ei tule edistää metsätaloutta syrjäyttämällä. Metsien kasvua, terveyttä ja tuottavuutta voidaan vahvistaa samanaikaisesti monimuotoisuuden kanssa, kun keinot ovat kohdekohtaisia, vapaaehtoisia ja metsänomistajan tavoitteet huomioivia. Tarvitsemme elinvoimaisia metsiä, toimivaa metsätaloutta ja lisää monimuotoisuutta samanaikaisesti.

Tietopuutteiden ja seurantavelvoitteet

Inventointien, kaukokartoituksen ja tietojärjestelmien kehittämisessä tulee erottaa selvästi varmennettu tieto, mallinnettu tieto ja potentiaalitieto. Epävarma tieto ei saa johtaa nk. harmaaseen suojeluun ja epävarmuuteen metsän käyttömahdollisuuksista. Metsänomistajan henkilötiedon suojaa ja tiedon jakelun pelisääntöjä tulee selkeyttää. Asioiden merkitys korostuu, kun luontotieto tarkentuu ja sen käyttö kasvaa ja monipuolistuu esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisen myötä.

Suunnitelman kustannukset ja rahoituspohja

Tavoitteiden, toimenpiteiden ja rahoituksen tulee muodostaa uskottava kokonaisuus. Suunnitelmassa esitettyä rahoitusvajetta ei tule käsitellä teknisenä myöhemmin ratkaistavana kysymyksenä, vaan se on suunnitelman sisällöllinen ydinkysymys. Ilman varmistettua rahoitusta tavoitteita ei tule kirjata sitovalla tavalla.

Väkevä Jouni MTK Metsänomistajat - ja Mhy Kymenlaakso, Mhy Kaakko, Mhy Mänty-Saimaa ja Mhy Etelä-Karjala